Reima Rauhala selvitti opinnäytetyössään Ihkun käyttöä Espoon kaupungin infrahankkeissa

Ihku-allianssissa valmistuu monia kiinnostavia opinnäytetöitä. Juttusarjan yhdeksännessä osassa esitellään Reima Rauhalan opinnäytetyö “Espoon infrahankkeiden kustannuslaskenta”. Reima valmistui kesäkuussa 2022 Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusalan työnjohdon tutkinto-ohjelmasta.

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Ohjaajina toimivat Ihku-allianssin puolelta Mittaviiva Oy:n Aki Peltola ja Espoon kaupungin investointipäällikkö Petri Vainio. 

Työn tarve syntyi merkittävästä muutoksesta Espoon kaupungin infrahankkeiden kustannuslaskennan toimintamallissa, kun Ihku-laskentapalvelun käyttö alkoi Espoossa reilu vuosi sitten. Ihku-laskentapalvelu on suurelle osalle kaupungin työntekijöistä vielä varsin tuntematon ja sen käyttö Espoon kaupungin hankkeissa on edelleen alkuvaiheessa. 

Työn tavoitteena oli selvittää Ihkun toimivuutta ja työntekijöiden käyttökokemuksia

Opinnäytetyössä tutkittiin Ihku-laskentasovelluksen toimivuutta Espoon infrahankkeissa. Tutkimuksen alussa tarkoituksena oli tutkia Espoon kaupungin kilpailutettuja hankkeita, jotka oltiin laskettu Ihkulla, mutta liian rajallisen materiaalin takia laski Reima lopulta itse vertailevia kustannusarvioita Ihku-laskentapalvelulla 2020-2022 kilpailutetuista infrahankkeista.

Työssä tutkittiin myös Espoon työntekijöiden käyttökokemuksia ja kehitysideoita laskentasovellukseen liittyen.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää kehityskohteita laskentasovellukselle ja luoda tutkimusmateriaalia, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa sovelluksen kehitykseen.

Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa, joista ensimmäinen oli laskennallinen vertailututkimus ja toinen kirjallinen haastattelututkimus.

Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa

Vertailututkimuksessa Ihkulla laskettiin kymmenen kilpailutettua Espoon kaupungin infrahanketta, jonka jälkeen tuloksia analysoitiin ja vertailtiin pääasiassa urakoitsijoiden tarjouksiin sekä joiltain osin alkuperäiseen kustannusarvioon. 

Urakoitsijoiden tarjouksista otettiin kolmen halvimman tarjouksen keskiarvo, joka muutettiin samaan kustannusindeksiin. Tuloksista koottiin PDF- ja Excel-muotoiset yhteenvedot, jotka sisälsivät kustannusarvioiden tulokset ja niiden vertailun urakoitsijoiden tarjouksiin, kustannusarvioiden jaottelun esimerkiksi vesihuollon osuuksiin, oman tuotannon rakennusosiin sekä Ihkusta puuttuviin rakennusosiin. Eroja selittäviä tekijöitä kustannusarvioiden ja urakoitsijoiden tarjousten välillä pohdittiin, mutta rajallisen otannan vuoksi johtopäätökset eivät ole sellaisenaan luotettavia.

Haastattelututkimus sisälsi neljän Espoon kaupungin työntekijän käyttökokemuksia ja kehitysideoita Ihkua koskien. Haastatteluiden tarkoituksena oli etsiä kehitysideoita Espoon kaupungin työntekijöiden näkökulmasta. Haastatteluiden tuloksista koottiin yhteenveto. 

Ihkun kustannusarviot vastasivat pääosin urakoitsijoiden tarjouksia

Vertailututkimuksen pienen otannan perusteella tuloksena oli, että Ihkun kustannusarviot vastasivat yleisesti urakoitsijoiden tarjouksia. Yhdessä hankkeessa kymmenestä oli merkittävä ero urakoitsijoiden tarjouksiin verrattuna; Ihkun kustannusarvio oli 27 % alhaisempi kuin urakoitsijoiden tarjousten keskiarvo. Eroksi pohdittiin työmaan rakennusympäristön vaikeutta toteuttaa hanke, mutta lopullinen selvittäminen vaatisi lisätutkimista.

Haastattelututkimuksessa kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, varsinkin sovelluksen käyttäminen koettiin helpoksi ja ulkoasu selkeäksi. 

Yhteenveto hankkeiden vertailun tuloksista

Ihkun kustannusarvioiden erot verrattuna urakoitsijoiden tarjouksiin

Työ nosti esiin rakennusosien puutteita ja uusia kehitysideoita

Tutkimustulokset antavat Ihku-allianssille kehitysideoita, mutta myös materiaalia, jota voi hyödyntää jatkotutkimuksissa. Kehitysideoita löydettiin varsinkin sovelluksen rakennusosia koskien, kun lähes jokainen haastateltava nosti esiin tärkeimpänä asiana rakennusosien puutteet, etenkin maisemointia koskien.

Vertailututkimuksessa otanta oli vielä rajallinen, mutta kilpailutettujen ja Ihkulla laskettujen hankkeiden määrän kasvaessa, voidaan jatkossa tehdä huomattavasti enemmän johtopäätöksiä tuloksien toimivuudesta. 

Kehitysideaksi haastattelujen ja Reiman oman pohdinnan myötä syntyi myös mahdollisuus luoda oman tuotannon rakennusosia tilaajille, joita Espoon kaupungin hankkeissa tuli vastaan runsaasti. Lisäksi vesihuollon jako pelkkiin asennuskustannuksiin tulisi tehdä kätevämmäksi, koska Espoon kaupungin infrahankkeiden kustannusarvioita tehdessä suuri osa vesihuollon kustannuksista ei sisällä materiaalihintoja.

Reima kertoo tunnelmistaan työn valmistumisen jälkeen “Opinnäytetyön jälkeen fiilikset ovat huipussa. Oma tausta kustannuslaskennan osalta oli melko vähäinen, joten harjoittelu opetti todella paljon. Työskentely Espoon kaupungin ja Ihkun työntekijöiden kanssa oli mielekästä ja kokemuksista jäi pelkästään positiivista sanottavaa.” 

Lue Reima Rauhalan opinnäytetyö täältä.

Jaa artikkeli: