Rakentamisen strategisessa ja taktisessa suunnittelussa sekä kustannusseurannan järjestämisessä tarvitaan kustannusarvioiden riskien ja epävarmuuksien arviointia. Espoossa tullaan lähivuosina edelleen investoimaan isoihin infrahankkeisiin, erityisesti raidehankkeisiin, kuten käynnissä olevaan Raide-Jokeriin, Kaupunkirataan ja jatkossa myös muihin pikaraitioteihin. Mukanaolo Ihku-allianssin kaltaisessa hankkeessa, jossa pääsemme kehittämään työkaluja tulevaisuuden kustannuslaskentaan ja infrarakentamiseen on meille Espoossa erittäin tärkeää.
Luottamusvälien käyttäminen parantaisi kustannusarvioiden uskottavuutta
Infrahankkeita syytetään usein kustannusarvion ylittymisestä. Kokemusteni perusteella yksi olennainen syy ylittämiselle syntyy siitä, että yleensä suunnitelmista annetaan yksi hyvin tarkka kustannusarvio, jolloin hintalappu hankkeelle on esimerkiksi 59,24 miljoonaa euroa. On kuitenkin olennaista havaita, että tehty kustannusarvio on aina odotusarvo. Tämän lisäksi olisi olennaista kertoa luottamusväli kumpaankin suuntaan. Päätöksenteon kannalta olisi siis järkevämpää ilmoittaa kustannukset esimerkiksi näin: 95 % todennäköisyydellä hinta asettuu 65 – 54 miljoonan euron välin. Näin välttäisimme jatkuvan syyttelyn kustannusten ylittämisestä.
Ruotsin liikennevirasto, Trafikverket käyttää luottamusvälejä kustannusarvioissaan. Jotta luottamusvälien käyttö olisi toimivaa, ei kaikilla litteratasoilla kannata käyttää samaa luottamusväliä vaan tulee tunnistaa, että jotkut kustannuserät voivat olla alttiimpia hinnan epävarmuudelle. Toiset taas ovat stabiilimpia, jolloin vaihteluväli tällaisen kustannuserän kohdalla on pienempi. Luottamusvälien käyttäminen on nähty Ruotsissa toimivana tapana.
Apuvälineitä strategiseen määrärahasuunnitteluun ja rakentamisen vaiheistukseen kaivataan
Taloussuunnittelussa on aina käytettävissä tietty määräraha. Espoossa on viime aikoina rakennuttu vuosittain noin 150 miljoonalla eurolla infraa. Tämä raha pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti, mahduttaen siihen useita erilaisia hankkeita.
On kiinnostavaa pohtia, miten kustannuslaskentajärjestelmä voisi tulevaisuudessa tukea myös investointien strategista suunnittelua? Esimerkiksi, jos tietäisimme, että joku hanke kestää kolme vuotta ja jo kustannusarviossa hanke olisi osittain eroteltu, voisimme arvioida, että tietyt hankeosat rakennetaan tänä vuonna ja viimeistelevät hankeosat parin vuoden päästä. Näin Ihku-laskentapalvelun mahdollinen projektisalkun hallintapuoli voisi auttaa strategisessa määrärahasuunnittelussa. Olisi helpottavaa, jos näitä asioita ei tarvitsisi sommitella erillisissä järjestelmissä ja näin yrittää saada sopimaan tietylle vuodelle budjetoitu määrä rakentamista.
Kun rakentamisen vaihekohtaiset tiedot ovat Ihku-laskentapalvelussa, voidaan niitä tulevaisuudessa hyödyntää myös muissa järjestelmissä rajapintojen kautta. Ihku-laskentapalvelu voisi ehkä tukea näin rakentamisen vaiheistusta, jos voisimme suunnitella sen avulla, milloin mikäkin osa rakentuu. Näin kustannukset saisi etukäteen suunniteltua tietylle vuodelle. Määrärahasuunnittelussa kunnilla ja valtiolla on erilaiset toimintamallit. Kunnat joutuvat budjetoimaan rakentamiset vuosittain erikseen. Sen sijaan valtiolla haetaan tietylle hankkeelle aloituslupa ja on sallittua, että ajallisesti kustannus voi sijoittua mille tahansa vuodelle, kunhan se summa ei ylity.
Rohkeasti syvään päähän
Luottamusvälit ja mahdollisuudet projektisalkun hallintaan ovat ominaisuuksia, joiden kehittämistä harkitaan Ihku-laskentapalveluun, kun olennaiset perustoiminnallisuudet on saatu ensin kuntoon. Kun rakennetaan tyhjästä kokonaan uutta, mahdollistaa allianssin joustava tapa toimia panoksien suuntaamisen siihen, minkä koemme yhdessä tärkeäksi. Näin alkuperäisiä suunnitelmia voidaan joustavasti hienosäätää tarpeen mukaan. Allianssissa pyrimme tekemään palvelusta mahdollisimman paljon meitä ja muita Suomen infratilaajia hyödyttävän. Näkökulmastani näin on myös tähän mennessä tapahtunut. Espoo on ollut tilaajana myös aktiivisesti mukana allianssin syvässä päädyssä eli konkreettisessa kehittämistyössä.
Olen ylpeä siitä, että olemme lähteneet ennakkoluulottomasti mukaan kehittämään tätä uutta palvelua. Osallistuminen on edellyttänyt meiltä kuitenkin ajattelun kääntämistä uuteen asentoon. Asiat eivät allianssissa mene, kuten perinteisissä kehittämishankkeissa, joissa pidetään yleensä ohjauskokousta, konsultti kehittää tuotetta hiukan eteenpäin ja tuo sitten ohjauskokoukseen uuden esityksen. Allianssissa mukana olo vaatii tilaajan jatkuvaa osallistumista, läsnäoloa Big Roomissa sekä tähän osoitetun tekijän muiden tehtävien vähentämistä. Espoossa olemme budjetoineet noin 150 htv allianssin projektiryhmässä toimimista varten. Edustajamme Riitta Haapavaara on kokenut syvällisen osallistumisen ja paneutumisen allianssityöhän erittäin mielekkäänä, koska on voinut keskittyä työhön täysiä työpäiviä. Suosittelemme siis lämpimästi aktiivista osallistumista myös muille tilaajille niin tässä kuin tulevissakin allianssihankkeissa!
Petri Vainio
Vainio toimii investointipäällikkönä Espoon kaupungilla ja on osa Ihku-allianssin johtoryhmää. Vainiolla on pitkä tausta kustannuslaskennan parissa. Hän on ollut mukana kehittämässä mm. kustannuslaskentaohjelma Forea sekä Espoon hankehallinnan ”HANSU” -rekisteriä
Tämä teksti on osa blogitekstien sarjaa, jossa valotamme Ihku-allianssin tekemää kehitystyötä ja sen taustoja.
