Infra-alan urakoitsijat tukevat Ihku-laskentapalvelun valmistumista ja nostavat esiin alan kehittämistarpeita

Mittaviiva Oy on tehnyt 30 vuotta tiivistä tutkimus- ja kehitystyötä talonrakennusurakoitsijoiden kanssa. Tämän työn parissa olemme tutkineet muun muassa alan työmenetelmiä, työmenekkejä eli käytettyjen tuntien määrää ja aikaansaannoksia sekä laaduntuottoon ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Nyt Ihku-allianssin parissa työskennellessämme on ollut innostavaa nähdä, että myös infra-alan urakoitsijapuolella on selvää kiinnostusta aktiiviseen alan kehitystyöhön. Infra ry:n avulla olemme saaneet urakoitsijoita mukaan Ihku-laskentapalvelun kehittämiseen. Yhteistyö on lähtenyt lupaavasti liikkeelle erilaisten kokeilujen kautta. Talonrakennuspuolen kautta olemme Mittaviivassa nähneet kuinka pitkäjänteinen yhteistyö urakoitsijoiden kanssa tuottaa koko alalle paljon positiivia tuloksia.

Pitkäjänteinen yhteistyö tuottaa alan yhteisen näkemyksen hankkeiden toteutuksesta

Suomalaisessa talonrakennusteollisuudessa on tehty kansainvälisestikin ainutlaatuista tutkimusta 70-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa kerättyyn tietoon perustuvat pitkälle myös alan aikataulu- ja kustannuslaskentaohjelmistojen toiminta. Datan kerääminen ja analysointi on välttämätön myös Ihku-laskentapalvelun tuottamiselle. Talonrakennuspuolella dataa on kerätty yhteisesti sovittujen menetelmien avulla ja isolla rintamalla. Tämä takaa datan kattavuuden ja sen, että yksittäisen yrityksen tiedot eivät käy ilmi aineistosta. Tutkimusmenetelmät varmistavat tulosten anonymiteetin.

Talonrakennuspuolella julkaistaan ja ylläpidetään Ratu-tiedostoa, joka sisältää kaikkien talonrakennustöiden hyvän rakennustavan mukaiset menetelmäkuvaukset, työ- ja materiaalimenekkitiedot, näihin vaikuttavat tekijät sekä töiden laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Lisäksi tiedosto tarjoaa paljon työkaluja mm. menekkilaskentaan, työryhmien mitoitukseen tai tehtäväsuunnitteluun. Tietosisältöä voidaan pitää alan yhteisen näkemyksenä siitä, miten töitä kuuluu tehdä ja kuinka paljon mikäkin työvaihe vie aikaa eri olosuhteissa. Lokakuussa 2020 julkaistiin samat tiedot uuden käyttöliittymän muodossa. RatuPakki on alusta, joka tukee toteutuksen ja tuotannon suunnittelua entistä ketterämmin ja läpinäkyvämmin.

RatuPakki on uusi käyttöliittymä Ratu-tietoon. RatuPakki tarjoaa riittävät lähtötiedot ja yhteistyössä kehitetyt työvälineet tehtäviensuunnitteluun, työryhmien mitoitukseen sekä turvallisuuden ja laadun varmistamiseen. RatuPakkia julkaisee Rakennustieto Oy. Sen tuottamiseen osallistuvat lisäksi mm. alan urakoitsijayritykset, RT Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja Mittaviiva Oy.

Kuva 1. RatuPakki on uusi käyttöliittymä Ratu-tietoon. RatuPakki tarjoaa riittävät lähtötiedot ja yhteistyössä kehitetyt työvälineet tehtäviensuunnitteluun, työryhmien mitoitukseen sekä turvallisuuden ja laadun varmistamiseen. RatuPakkia julkaisee Rakennustieto Oy. Sen tuottamiseen osallistuvat lisäksi mm. alan urakoitsijayritykset, RT Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja Mittaviiva Oy.

Myös Ihku-allianssissa rakennetaan nyt alan yhteistä, läpinäkyvää kustannuslaskentamallia ja sen tueksi tarvitaan suuri määrä dataa siitä, mitä työvaiheita ja materiaaleja suunnitelmien rakennusosat sisältävät, paljonko työvaiheet vievät aikaa sekä mitä eri työt ja materiaalit kustantavat eli miten kustannukset muodostuvat infrahankkeissa. Ihkun kehitystyössä ei ole käytettävissä Ratu-aineistoa vastaavaa vuosikymmenten tutkimus- ja kehitystyöpanosta, ja juuri sen vuoksi työhön tarvitaan laaja data ja alan yhteinen ymmärrys mm. töiden vaatimista resursseista. Urakoitsijoiden panos järjestelmän kehittämiseen on ollut erityisen arvokasta. On olennaista, että käymme urakoitsijoiden kanssa yhdessä läpi ja tarkistamme, että kustannusten muodostuminen Ihku-laskentapalvelussa vastaa tämän päivän rakentamista.

Ihku-laskentapalvelun tuottaminen lähti liikkeelle vahvalla spurtilla syksyllä 2018. Parissa vuodessa olemme saaneet ison osan laskentajärjestelmästä valmiiksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole pikamatka. Tekemistä riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Kun työ on nyt saatu hyvälle alulle, olemme voineet pyytää urakoitsijoiden kommentteja jo olemassa oleviin laskentarakenteisiin. Palvelun sisältöä muokataan edelleen sen perusteella, miten urakoitsijoiden asiantuntijat ovat tuoneet uutta tietoa mm. Ihkun panospohjaisiin rakennusosiin.

Kun laskentapalvelu on saatu kerran valmiiksi, on aika siirtyä ylläpitämään tiedostoa. Se työ ei lopu koskaan. Rakentaminen kehittyy ja samalla muuttuvat erityisesti rakentamisen panoshinnat ja mahdollisesti myös resurssitarpeet. Ihkun tulee jatkossakin pysyä ajan tasalla ja siihen tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä alan kaikkein toimijoiden kanssa. Samalla voidaan miettiä, olisiko Ihkussa kerätty tieto hyödynnettävissä myös muuten kuin kustannusten hallinnassa. Olisiko infra-alalla tarvetta Infra-Ratulle, joka tuottaa alalle yhteistä tietoa ja työkaluja tuotannonohjaukseen ja laadunvarmistamiseen? Mitä sellainen tieto- ja työkalupatteristo sisältäisi?

Urakoitsijoiden tarpeet: paperinpyörityksestä ja tuplatyöstä nopeaan tarjousten antamiseen ja riskien hallintaan

Ihku-allianssin urakoitsijaryhmä toivoo Ihkun vähentävän alan hallinnollista työtä ja minimoivan nyt tehtävää tuplatyötä. Kun turhia työvaiheita tai tietokatkoksia saadaan vähennettyä, alan toiminta tehostuu ja kaikki hyötyvät. Eräänä konkreettisena toiveena urakoitsijat toivovat Ihku-laskentapalvelulta tilaajan kustannusarvion pohjalta valmista tarjouslaskentapohjaa, jota urakoitsijat voivat täydentää ja muokata. Ketterästi toimivan työkalun avulla urakoitsijat voivat antaa nopeammin oman näkemyksensä kustannuksista. Näin tilaajien tuottama tieto palvelisi paremmin tarjouslaskentaa ja tarjoukset syntyisivät entistä nopeammin ja laadukkaammin.

Myös hankkeen riskien hallinnointia halutaan kehittää. Suunnittelija näkee hankkeessa tiettyjä riskejä, urakoitsija näkee toisenlaisia riskejä. Jos riskit saadaan paremmin hallintaan jo suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, ei urakoitsijoiden tarvitse tehdä tarjouksiin isoja riskivarauksia ja kustannusten hallinta on tällöin varmemmalla pohjalla. Riskien hallinta auttaa myös aikaan sidottujen kustannusten hallinnassa. Tähän liittyen urakoitsijat haluaisivat yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on mm. keskeytysten vaikutus hankkeen kustannuksiin. Jos työmaa pysäytetään, kiinteät kulut juoksevat, vaikka työ ei edisty. Tällaisiin tilanteisiin on nykyisin pakko varautua tarjouksissa, mikä pahimmillaan nostaa hankkeen tarjoushintoja. Urakoitsijat haluavatkin luoda yhteistä näkemystä tilaajien kanssa siitä, mikä hankkeissa aiheuttaa kustannuksia ja miten kustannusten muodostumista voidaan paremmin ennakoida hyvällä yhteistyöllä ja laskennan läpinäkyvyydellä.

Uusien käytäntöjen kehittämistä tarvitaan

Osa urakoitsijoiden toiveista toteutuu Ihku-laskentapalvelussa jo siinä vaiheessa, kun tilaajien kustannusarvioiden laskennan läpinäkyvyys paranee. Urakoitsijat toivovat kuitenkin myös isompia kehitysaskelia alan toimintatavoissa. Niiden kehittämiseksi tarvitaan laajempaa yhteistyötä kuin mitä kustannuslaskennan ympärillä tehdään. Aikatauluttamisessa tai riskienarvioinnissa on kyse myös yhteistyökäytännöistä: järjestetäänkö hankkeessa esimerkiksi yhteinen kehittämisvaihe, joissa suunnittelua tarkastellaan ja kehitetään yhdessä ennen tarjousten jättämistä. Ihku-laskentapalvelun myötä nousee esiin myös näitä laajempia kehittämistarpeita. Uusien käytäntöjen kehittäminen vaatii avoimuutta ja luottamusta eri osapuolten välillä. Uusien toimintamallien luominen ei ole Ihkun varsinainen tavoite, mutta Ihku nopeuttaa alan kehittämistä tuomalla eri osapuolet yhteen ja nostamalla esiin näitä isompia yhteisiä kehittämistarpeita. Uusi Ihku-laskentapalvelu tukee joka tapauksessa yhteistyötä, läpinäkyvyyttä ja alan kehittämistä.

Nähtäväksi jää millaiseksi infra-alan kehitys muodostuu. Talopuolella Ratu-yritykset ja liitot tapaavat säännöllisesti parin kuukauden välein. Tilaisuudet on koettu tärkeiksi alan yhteisen kehittämisen kannalta. Näissä tilaisuuksissa keskustellaan alan tulevista muutoksista, vaatimuksista ja työkaluista. Ryhmä ohjaa Ratu-tutkimusta, asettaa sille tavoitteita ja varmistaa että lopputulokset palvelevat yritysten ja alan toimintaa. Tässä on yksi malli, jolla kehitystä voidaan viedä eteenpäin. Kyseessä ei ole pikaprojekti eikä edes maraton, jossa päästään maaliin jossain vaiheessa. Matkalla on toki välietappeja, joita saavutetaan, mutta kehitystyö on jatkuvaa eikä lopu koskaan. Aina riittää parannettavaa.

Tarja Mäki

Mäki toimii tutkimusjohtajana Mittaviivassa ja osallistuu Ihku-laskentapalvelun kehittämiseen allianssin johtoryhmän jäsenenä. Yli 20 vuoden kokemus talonrakennuspuolen kehittämisestä saa syttymään myös infra-alan asioista

Tämä teksti on osa blogitekstien sarjaa, jossa valotamme Ihku-allianssin tekemää kehitystyötä ja sen taustoja.

Jaa artikkeli: