Kesällä Ihku-allianssissa aloitti käyttöönoton projektipäällikkö Olli Rajamäki. Väylävirastolle työskentelevä Rajamäki pestattiin allianssissa täysin uuteen rooliin, luotsaamaan projekti kohti uutta ja tärkeää käyttöönottovaihetta.
Käyttöönottovaiheen alku Ihkussa sisältää palvelun pilotointia ja käyttöönottoryhmän perustamisen. Pilotteja on tarkoitus käynnistää kaikkien tilaajakonsortion osapuolien alaisuudessa. Pilottien tavoitteena on tilaajien ja heidän konsulttiensa tutustuttaminen järjestelmään. Lisäksi piloteilla lisätään luottamusta järjestelmään käyttöönoton eteenpäin viemiseksi. Allianssi toiveissa on saada pilottien kautta palautetta muun muassa laskentatarkkuudesta ja käytettävyydestä.
Käyttöönottoryhmä sen sijaan tarjoaa vertaistukea, yhteisen malliin ja tiedonjakoa organisaatioille, joiden suunnitelmissa on ottaa uusi laskentapalvelu käyttöön. Käyttöönotto edellyttää siis koordinaatiota ja johtamista. Ryhmässä tullaan hyödyntämään allianssin substanssiasiantuntijoita, jolloin myös käyttöönotoissa ilmeneviin sisältökysymyksiin saadaan nopeasti vastauksia. Toimintaa koordinoi käyttöönottoryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä on edustaja jokaisesta tilaajaorganisaatiosta. Lisäksi palveluntuottajien asiantuntijoita voidaan hyödyntää tarpeen mukaan. Ryhmän on tarkoitus kokoontua ensimmäistä kertaa syyskuun lopussa.
Kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2008 valmistunut Rajamäki siirtyy Ihkun pariin toisesta suurhankkeesta, Apotista. Kysyimme Rajamäeltä mitä eroja ja yhteneväisyyksiä Ihkun ja Apotin välillä on nähtävissä.
- Kokoluokka niin budjetin kuin loppukäyttäjien suhteen on näissä hankkeissa täysin erilainen. Lisäksi Ihku on ohjelmistokehityshanke, jossa lopputuotetta koodataan alusta alkaen. Apotissa on varsinkin erikoissairaanhoidon osalta pohjalla valmistuote, jonka konfiguroinnissa ja lokalisoinnissa on suuri työ. Myös toiminnan muutoksen viestimiseen käytetään Apotissa paljon paukkuja, kertoo Rajamäki.
Rajamäen mukaan Apotissa potilasturvallisuus ja sen varmistaminen ohjaavat kaikkea tekemistä. Myös tietosuoja- ja tietoturvakysymykset ovat keskiössä. Kehittämiseen liittyy myös hyvin paljon sääntelyä. Apotissa käyttöönottoihin vaikuttaa suuri tiedon migraatio- ja konversiotyö ja käyttöönotot tapahtuvat tiettynä ajankohtana. Hankkeen koulutuskokonaisuus on myös massiivinen.
Yhtäläisyyksiä Ihkun ja Apotin välille syntyy Rajamäen mukaan mm. ketterien menetelmien aktiivisesta hyödyntämisestä. Lisäksi loppukäyttäjillä on molemmissa projekteissa merkittävä rooli niin määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa kuin testauksessa.
– Apotin tekemisen malli on kuitenkin osoittautunut onnistuneeksi, vaikka tilaajaorganisaatioiden (HUS ja kunnat), ihmisten (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät, IT-ammattilaiset) ajankäyttö ja resursointi Apottiin vaati hurjan määrän säätöä ja logistiikkaa, Rajamäki kuvaa.
Rajamäelle allianssimalli on tuttu vain julkisuudesta, esimerkiksi Tampereen rantatunnelin toteutuksen kautta. Siten myös IT-projektin toteutus allianssimallilla on hänelle uutta. Ihku-laskentapalvelun sisältämä rakennusosakirjasto ja panospohjaisten rakennusosien mallintaminen tuovat myös paljon uutta opittavaa kauppatieteilijälle. Näitä uusia asioita Rajamäki tervehtii kuitenkin ilolla.
Sopivaa vastapainoa työasioille Rajamäki saa mailapeleistä. Esimerkiksi tennis, squash, sulkapallo, padel ja pingis irrottavat ajatukset tehokkaasti työasioista ja arjesta.
