Infra-alan avoimen tiedonsiirron standardointi kehittyy kovaa vauhtia niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Mitä enemmän saamme käyttöön yhteisiä standardeja, sitä helpommaksi tiedonhallinta eri osapuolten välillä muuttuu. Esimerkiksi suunnitelmaan oikein syötetty ja luotettava tieto on hyödynnettävissä automaattisesti urakoitsijan määrälaskennassa. Aihe koskettaa myös Ihku-allianssia, jossa eri osapuolia ja sidosryhmiä on kymmeniä. Tällöin on avainasia käyttää yhteisiä ja avoimia standardeja.
Väyläviraston lähivuosien tavoitteet infran tietomallintamisessa liittyvät juuri mallintamisen lisäämiseen elinkaaren aikana, avoimen standardoidun tiedon hallintaan ja alan yhteistyön kehittämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Jo nyt teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi muiden pohjoismaisten väyläviranomaisten kanssa. Maiden välillä on selvää synergiaa kehittää asioita yhdessä, kun kaikki painivat samojen haasteiden kanssa perinteisestä maailmasta digiaikaan siirtymisen kanssa. Ottamalla käyttöön kansainvälisiä standardeja, voisi myös Ihku-laskentapalvelulla olla tulevaisuudessa pohjoismaista, jopa kansainvälistä potentiaalia.
Inframallintaminen tehostaa suunnittelua ja toteutusta
Väylävirastossa edellytämme, että kaikki nykyiset hankkeet tehdään mallintamalla. Osassa hankkeistamme urakoitsija, tilaaja ja suunnittelija keskustelevat jo täysin mallin kautta eli suunnittelu, toteutus ja siihen liittyvä määrälaskenta ja määrien todentaminen tehdään mallipohjaisesti. Tietomalliympäristössä on helppoa tarkistaa, millainen suunnitelma oli, mitä sen jälkeen on tehty ja kenen vastuulla on maksaa urakan aikana tapahtunut määrien muutos. Parhaimmillaan mallipohjainen tiedonhallinta ja kustannustenhallinta linkittyvät täysin toisiinsa. Kun hanke toimii mallintamalla, keskustelevat kaikki yhteisesti sovitulla tavalla. Esimerkiksi kuivatussuunnittelija ja tiesuunnittelija näkevät koko ajan toistensa tuotokset ja pystyvät tekemään paremmin yhteistyötä. Puhaltamalla yhteen hiileen syntyy kustannus- ja aikataulusäästöjä ja myös laatu paranee. Vaikeissa kohteissa mallintamisen avulla on saatu 20%:n säästöt ja yhtä toimiva lopputulos.
Alan standardointia pohditaan BuildingSMART Finlandin työpajassa kesäkuussa
Ihku-allianssissa on erityisen hienoa se, että Väylävirasto ja isot kaupungit tekevät aitoa yhteistyötä. Tällaista toimintatapaa voisimme käyttää useammin, sen sijaan, että kaikki tekevät asioita yksin. Yhteistyöllä on syntynyt lukuisia hyviä asioita, kuten BuildingSMART Finland – alan yhteinen avoimen tietomallintamisen yhteisö.
BuildingSMART Finland järjestää ensi kuussa (5.6.) Kustannukset ja BIM -työpajan. Tilaisuudessa keskitytään pohtimaan sitä,miten tietomallintaminen ja kustannukset linkittyvät toisiinsa. Jo tällä hetkellä tietomallilla tehty rakennussuunnitelma pitää sisällään kaiken kustannusarvioon tarvittavan tiedon. On kuitenkin mietittävä ja päätettävä standardoitu määrälaskentatapa, jota voisimme alkaa yhteisesti alalla käyttämään. On myös kehitettävä tilaajan ja konsultin tapoja arvioida suunnitelmassa näkymättömiä kustannustekijöitä (hankkeen vaikeusastetta, todennäköisintä toteutustapaa, massansiirtojen vaikutuksia ja varausten avointa hinnoittelua). Näin myös Ihku-laskentapalvelun avulla asiantuntijoiden olisi helppo antaa luotettava hintalappu hankkeelle.
On siis olennaista sopia yhdessä, miten standardointi tehdään. BuildingSMART Finland on asian kehittämiseen sopiva yhteisö, koska siinä ovat mukana kaikki alan toimijat. Myös aiempia standardeja on kehitetty ja sovittu siellä. Yhdessä työpajassa emme tietenkään saa maailmaa valmiiksi, mutta voimme luoda esimerkiksi etenemispolun standardoidun määrälaskentatavan sopimiselle. Vaihtoehtoisesti voimme kehittää projektiaihion sille, kuinka voisimme standardoida määrälaskentaa ja kustannusten arviointia Suomen infra-alalla paremmin.
Pelkkä teknologia ja bitit eivät siis kustannushallinnan problematiikkaa ratkaise. Edelleen tulevaisuudessa kokeneen kustannuslaskijan lopputulos on luotettavampi kuin taloon viimeksi tulleen teekkarin laskelma. Alkuvaiheen kustannusarvio on väärin, jos siitä puuttuu olennaisia, vielä suunnittelemattomia kokonaisuuksia.
Työpajassa on esillä kiinnostavia esimerkkejä talonrakennuspuolelta. Tulevaisuudessa muun muassa talopuolelta tuttu IFC, avoin tiedonsiirtostandardi laajenee infra-alalle. Tämä tulee laajentamaan sitä paremmin tukevien suunnitteluohjelmistojen määrää. Talopuolelta voimme oppia myös hyviä esimerkkejä kustannushallinnan prosesseista niin vähäisillä suunnittelutiedoilla tehdystä alkuvaiheen tavoitehinnoittelusta kuin loppuvaiheesta, jossa hankkeissa usein on nimettynä erillinen kustannushallinnan asiantuntija. Talopuolella raha on usein yksityistä, joten kustannuksetkin kiinnostavat enemmän jo alkuvaiheesta alkaen.
Tilaajien roolia suunnittelussa tulee kasvattaa
Toivomme työpajaan laajasti alan edustajia. Tapahtuma on kuitenkin erityisen hyödyllinen tilaajille, sillä infrapuolen kustannustenhallinnassa tilaajan roolia tulisi jatkossa korostaa ja kasvattaa entisestään.
Alalla uskotaan vahvasti, että yksi keino kustannusten parempaan hallintaan on pidemmälle viety tietomallintaminen. Standardoiduilla prosesseilla myös alkuvaiheessa tunnistetaan paremmin mitä hankkeen lopullisesta kokonaisuudesta vielä puuttuu ja on hinnoittelematta. Usein ongelmana on se, että suunnitelman aikana tehdyt kustannusarviot eivät ole rahoituspäätöksiin nähden realistisia ja pitkälle vietyjä suunnitelmia joudutaan karsimaan. Toimiessani Euroopan rakennustalousyhdistyksen puheenjohtajana huomasin, että suunnittelun aikaiselle kustannustenhallinnalle julkisissa hankkeissa on kova kysyntä kaikkialla. Muun muassa Irlannissa oli jossain vaiheessa esillä malli, jossa suunnitelman hinnoitellutta konsulttia olisi voitu sakottaa, jos urakan toteuma ylittäisi reilusti arviot. Tämä ei mennyt lopulta läpi, mutta vanhaa prosessia uudistettiin, minkä myötä luotiin lukuisia standardiin perustuvia kustannushallinnan asiantuntijan tekemiä tarkastuspisteitä.
Kustannusarvio on yksinkertaisimmillaan määrä kertaa hinta. Miksi tässä silti usein mennään metsään? Uusia tapoja ja prosesseja kaivataan, jotta julkisella joskus ”laiskaksikin” haukutulla rahalla saadaan enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tarmo Savolainen
Johtava asiantuntija InfraBIM, Väylävirasto. BuildingSMART Finland Infratoimialan (www.buildingsmart.fi) puheenjohtaja (2017-) ja Euroopan rakennustalousyhdistysten kattojärjestön CEEC:n (www.ceecorg.eu) puheenjohtaja vuosina 2015-2019.
Tämä teksti on osa blogitekstien sarjaa, jossa valotamme Ihku-allianssin tekemää kehitystyötä ja sen taustoja.
BuildingSMART Finlandin kustannukset ja BIM workshop järjestetään 5.6. Lue lisää työpajasta:
