Suomen ja erityisesti kuntien hiilineutraalisuustavoitteet ovat kunnianhimoisia ja vaativat toimia käytännössä kaikilla päästöjä aiheuttavilla alueilla. Ensimmäiset kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta jo muutaman vuoden sisään 2020-luvun puolella. Päästöjä pitäisi pudottaa valtavasti nimenomaan seuraavan 10 vuoden aikana.
Infrarakentamisesta aiheutuu merkittäviä päästöjä ja hankkeet ovat pitkäkestoisia. Seuraavan 10 vuoden ajan olennaisimmin kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat hankkeet suunnitellaan pian – tai on jo suunniteltu.
Infrarakentamisen päästöihin vaikuttaminen on kuitenkin suoraviivaisempaa kuin esimerkiksi yksityisautoilun päästöjen vähentäminen, sillä infrarakentamisen päätöksistä vastaa paljon pienempi joukko. Hankkeiden tilaajilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa infrarakentamisen päästöihin.
Infrarakentamisen päästölaskenta kehittyy
Jo nyt löytyy hyviä esimerkkejä infrahankkeissa tehdyistä päästölaskelmista ja niiden mukaan päästöjen vähennyspotentiaali on huomattava. Parhaimmissa esimerkeissä on saavutettu sekä päästöjen että kustannusten osalta kymmenien prosenttien säästöt. Tehtyjä laskelmia on kuitenkin vielä vaikea vertailla ja arvioida, koska tekijöitä on useita, eivätkä kaikki käytetyt menetelmät tai lähtötiedot ole julkisia. Samasta hankkeesta eri työkaluilla tai päästötiedoilla tehdyissä laskelmissa on ollut huomattavia eroja.
Ongelman korjaamiseksi tehdään kuitenkin töitä monella taholla. Väyläviraston rahoittamassa infrarakentamisen päästötietokantahankkeessa kehitetään avoin elinkaaripohjainen tietokanta väylärakentamisen ja väylänpidon kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Tietokantaa voidaan kuitenkin hyödyntää laajasti infrarakentamisen päästölaskennoissa kansallisesti. Rinnakkain päästötietokantahankkeen kanssa Väylävirastossa on käynnissä myös infrarakentamisen päästölaskennan ohjeistus- ja menetelmätyö sekä yhteispohjoismainen LCA-laskennan kehityshanke NordLCA+.
Infrarakenteiden ympäristövaikutuksien lopputulokseen vaikuttavia tärkeitä menetelmällisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi elinkaaren rajaukset, tulevaisuudessa tapahtuvien toimenpiteiden arvioinnin säännöt ja maankäytön vaikutukset. Kansallinen päästötietokanta kattaa ensi vaiheessa tuotteiden valmistuksen, kuljetuksien ja työkoneiden fossiiliset päästöt. Laskentamenetelmiin liittyvien päätöksien myötä sitä saatetaan joutua täydentämään mm. käyttöikätiedoilla ja kunnossapidon ajanjaksoilla sekä maankäytön ja biogeenisten päästöjen tiedoilla.
Oppia ja synergiaa talonrakennuksen aiemmasta työstä
Infra-alan päästötietokannan rakentamisessa pyritään myös hyvään yhteensopivuuteen talonrakentamisen päästötietokannan kanssa. Talonrakentamisen ympäristövaikutusten säädösohjauksen kohde laajenee uuden rakentamislain myötä käytönaikaisesta energiasta elinkaaren aikaisiin päästöihin. Rakennuksesta ja rakennuspaikasta on tehtävä ilmastoselvitys, joka kattaa kaikki vaiheet raaka-aineiden hankinnasta jätteiden käsittelyyn. Tuleva asetus täsmentää arviointimenetelmän ja laskennan tueksi SYKE velvoitetaan ylläpitämään julkista päästötietokantaa. Uusi rakentamislakiehdotus ei koske väylien ja katujen rakentamista, mutta tilaajavetoisen infra-alan päästötavoitteiden toteuttaminen vaatii avoimia ja yhtenäisiä lähtötietoja ja menetelmiä valintojen vertailuun ja päätöksentekoon.
Jotta rakennuksien ilmastoselvitystä voidaan tehdä, Suomen ympäristökeskus SYKE on laatinut verkkopohjaisen, rakennustuotteiden, rakennusprosessien ja palveluiden kansallisen päästötietokannan, CO2data.fi. Tietokanta sisältää kaikki yleisemmin käytetyt rakennustuotteet sekä niiden tyypilliset hiilijalanjälkiarvot.
Tietokantatyö koostui monesta vaiheesta. Jotta tuotteiden tyypilliset hiilijalanjälkiarvot pystyttiin määrittämään, tarvittiin tuotenimikkeiden määrittämistä ja taustatietojen keruuta. Tämä tehtiin tiiviissä yhteistyössä tuoteryhmäkohtaisten sidosryhmien kanssa. Eri rakennustuotteiden tausta-aineisto, hiilijalanjälki ja muut indikaattorit, kerättiin pääasiassa tuotteiden ympäristöselosteista ja muista julkisista lähteistä. Tausta-aineiston perusteella määritettiin tyypilliset arvot Suomessa käytetyille rakennustuotteille.
Kansallinen päästötietokanta infrarakentamiseen
Nyt vastaava työ on käynnissä infrarakentamisessa käytetyille tuotteille ja muille rakentamisvaiheen panoksille. Väyläviraston tilaama infrarakentamisen päästötietokantahanke nojaa talopuolen kokemuksiin ja tietojen laatimisen prosessi on ollut hyvin samankaltainen. Rakennuspuolelle laadittu tietokannan menetelmäohje oli pohjana myös infrapuolen tuotemäärittelyissä, vaikka infrarakentamisessa käytetäänkin paljon erilaisia tuotteita. Määrittelyt tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa teollisuuden ja eri sidosryhmien kanssa.
Infranimikkeiden osalta hyödynnettiin Infra 2015, Rakennusosa- ja hankenimikkeistön määrämittausohjetta, sekä myös Ihku-allianssin julkaiseman kustannuslaskentatyökalun nimikkeitä. Nimikkeitä jouduttiin kuitenkin täydentämään lisämääritteillä. Lisämäärittelyjä tarvittiin ilmentämään niitä aiemmin määrittelemättömiä tuotteiden ominaisuuksia, joilla on merkitystä hiilijalanjälkiarvoon, kuten esimerkiksi koko tai paino.
Määrämittausohje esittää nimeensä mukaan myös ohjeen tuotemäärän ilmoittamiselle. Yhtenäiset, tuotteen määrää ilmoittavat yksiköt ovat käytössä rakennuskohteiden kustannuslaskennoissa. Käyttämällä kustannuslaskennan kanssa samoja määräyksiköitä kohdetietojen välittäminen kustannuslaskennasta hiilijalanjälkilaskentaan helpottuu.
Infrarakentamisen kansallisen päästötietokannan pilotointi infrahankkeissa on käynnistynyt kesäkuussa 2022 ja kannassa on jo yli 900 panoksen päästötiedot. Työ jatkuu kaupunkien ja Väyläviraston pilottikohteiden laskennoilla, joilla on vielä tarkoitus varmistaa tietokannan käytettävyys ja tietojen riittävä kattavuus.
Päästölaskennan ja kustannuslaskennan lähtötiedot ovat puoliksi samat – toivottavasti saamme tästä lentävän lähdön päästölaskentaan infra-alalla.
Kirjoittajat:
Tarja Häkkinen on rakennustekniikan tohtori ja kestävän rakentamisen asiantuntija. Hänen tämän hetkisenä työnään ovat rakentamisen elinkaariominaisuuksien ja vähähiilisen rakentamisen ohjauksen tutkimuskysymykset Suomen ympäristökeskuksessa.
Sirje Vares toimii Suomen Ympäristökeskuksessa SYKE erityisasiantuntijana, koulutukseltaan hän on rakennustekniikan DI. Sirje on toiminut kolmekymmenen vuoden ajan tutkijana ja erikoistutkijana aiheena kestävä rakentaminen ja tuotteet. Tällä hetkellä päätehtävänä on infrarakentamisen päästötietokannan laadinta.
Janne Pesu vastaa Suomen ympäristökeskuksessa infra- ja talonrakennuksen kansallisista päästötietokantahankkeista ja toimii aktiivisesti kuntaverkostoissa ilmastotoimien ja päästölaskennan parissa.
Kuva: Väylävirasto, Paimenportin työmaa Kotkassa.
