Ihku-allianssin osapuolilla on tällä hetkellä käynnissä monia kiinnostavia opinnäytetöitä. Juttusarjan kolmannessa osassa Heidi, Jere ja Vincent kertovat, millaista on tehdä opinnäytetyötä Ihku-allianssissa.
Heidi on viimeisen vuoden opiskelija Aalto-yliopiston maisteriohjelmassa Master’s Programme in Geoengineering. Heidin diplomityön “Hankeosalaskenta väylähankkeissa” tarkoituksena on tarkastella hankeosalaskentaa yleisesti ja selvittää parhaat toimintatavat hankeosalaskennan mallintamiseen ja laskentasovelluksen toteutukseen.
Diplomityön tekeminen on aina ollut pieni mörkö opintojen lopussa. Ihkuun diplomityön tekeminen on karkottanut sen pienen pelon ja itse työn tekeminen on ollut antoisaa.
Parasta diplomityön tekemisessä Ihkulle on, että pääsee oikeasti työstämään opinnäytettä, jolle on tarvetta ja selkeä tavoite. Lisäksi hankeosalaskenta on aihe, johon on mahdollista vaikuttaa itse paljonkin. Missään vaiheessa ei jää ilman tukea ja ohjausta, kun niitä tarvitsee.
Heidi
Jere opiskelee Aalto-yliopistossa, maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikan maisteriohjelmassa. Diplomityön aiheena on ”Katuhankkeiden hankeosalaskenta esi- ja yleissuunnittelussa”. Työssä käsitellään, miten hankeosalaskentaa voitaisiin mallintaa katuhankkeiden osalta. Diplomityössään Jere pääsee myös hyödyntämään aiempaa kokemustaan Ihkussa työskentelystä.
Jeren mukaan parasta opinnäytetyön tekemisessä Ihkulle on, että saa tehdä työtä alalle merkittävän projektin parissa. Asiantuntevassa porukassa on myös saanut paljon tukea työn tekemiseen, ja samalla oma osaaminen aiheesta on kasvanut.
On mielenkiintoista tehdä diplomityötä aiheesta, johon ei ole projektin parissa vielä juuri perehdytty.
Jere
Vincent opiskelee rakennustekniikkaa Aalto-yliopistossa ja kirjoittaa dipolmityötä, jonka aiheena on “Infrahankkeen koon vaikutus kustannuksiin”. Työ tutkii miten kokovaihtelulle herkkien rakennusosien kustannukset muuttuvat niiden määrien lisääntyessä.
Rakennusosan kustannuksiin vaikuttaa olennaisesti työsaavutukset, jotka yleensä kasvavat, kun työtä voidaan tehdä pidempään yhtäjaksoisesti tai helpommassa toteutusympäristössä. Suurempien määrien perusteella voi olla kannattavaa käyttää myös esimerkiksi suurempia koneita. Vincentin mukaan kyse on siis pohjimmiltaan mittakaavaetujen esiintymisestä infraprojekteissa.
Tutkimuksen lopputuloksena Vincent pyrkii mallintamaan kertoimia, jotka joko laskevat tai nostavat kustannuksia riippuen kriittisten rakennusosien määristä. Diplomityön tekeminen tuntuukin Vincentistä mielekkäältä, koska voi olla varma, että työn tuloksille on käyttöarvoa ja niitä tullaan hyödyntämään järjestelmässä parantamaan laskennan luotettavuutta.
Ihkussa on mahtava ilmapiiri, jossa kysymyksiä voi esittää avoimesti kaikille ja saada hyvin kattavia vastauksia takaisin. Ehdottomasti parasta on koko Ihkun tiimin, ja erityisesti ohjaajani ja kustannuslaskentatiimin vetäjän Aki Peltolan tuki.
Vincent
Vincent suositteleekin lämpimästi kaikille, joita päättötyön tekeminen infrarakentamisen kustannuslaskennan parissa kiinnostaa, lähestymään Ihkun henkilökuntaa!
