Räisälänsilta Raidejokerin työmaalla

Lisää avoimuutta infra- ja rakennusalalle

Ihku-laskentapalvelun kehittämisessä tärkeimpiä tavoitteita on ollut niin laskennan avoimuus yksikkö- ja panoshintojen osalta kuin itse laskentalogiikankin osalta. Tämä erottaa Ihkun selvästi aikaisemmista kustannuslaskentajärjestelmistä ja -työkaluista. 

Suunnittelijat ovat kustannuslaskentajärjestelmien pääasiallisia käyttäjiä hankkeen eri vaiheissa. Viimeisten 10-15 vuoden aikana suunnittelijat ovat useasti joutuneet pyörittämään omaa ”kustannuslaskenta-exceliä” laskentajärjestelmien rinnalla, jotta on saatu muodostettua käsitys siitä, ovatko kokonaiskustannukset järkevällä tasolla. Ihku tuo tähänkin selvän muutoksen, kun läpinäkyvyys auttaa suunnittelijaa hahmottamaan kustannusten muodostumista entistä paremmin. Samalla tämä tuo mukanaan tietyn osaamishaasteen: mikäli suunnittelija muuttaa asioita järjestelmässä, vaikutukset voivat olla suuria. Toisin sanoen suunnittelijan pitää ymmärtää laskennan logiikkaa ja seurauksia.

Avoimuus tuo esiin puutteet ja auttaa ennakoinnissa

Etenkin isoissa, vaativissa toteutushankkeissa nykyisten kustannuslaskentajärjestelmien haasteet korostuvat. Järjestelmiä on käytetty vertailulaskelmien tekoon rinnakkain hankkeen urakoitsijoiden omien laskentojen kanssa, etenkin allianssimuotoisissa hankkeissa lähestyttäessä toteutusvaihetta. Näin ainakin sekä Raide-Jokeri- ja Kruunusillat -pikaraitiotiealliansseissa. 

Alliansseissa tulee päätyä yhteisesti sovittuun tavoitehintaan ennen kuin hanketta voidaan käytännössä lähteä toteuttamaan. Molemmat edellä mainitut hankkeet ovat vaativia ja jo rakennetussa ympäristössä olevia, jossa tunnetusti tulee vastaan myös yllätyksiä. Hankkeiden vertailulaskennassa on jouduttu jättämään tiettyjä osia pois, koska niihin ei ole dataa taustalla. Tällöin on päädytty käyttämään jo toteutuneiden hankkeiden kustannuksia, virheellisiä oletuksia tai jätetty kyseinen rakennusosa kokonaan pois molemmista laskelmista. Näissä samaa vaihetta koskevissa laskelmissa on varsinaisessa kustannuslaskennassa päädytty laskentajärjestelmää alhaisempiin arvioihin. Avoimuus niin tiedon kuin laskennankin osalta edesauttaa mahdollisten puutteiden ja virheiden havaitsemista, myös jälkikäteen. Lisäksi näiden eroavaisuuksien havaitseminen edesauttaa laskentajärjestelmän kehittämistä eteenpäin.

Riskit ja mahdollisuudet mukaan kustannuslaskentaan, alusta saakka

Ihku on jo nyt selvä edistysaskel alalle, mutta työ ei ole vielä päättynyt. Riskienhallinta ja riskien sekä mahdollisuuksien arvottaminen on oleellinen osa hankkeen kustannushallintaa. Riskit ja mahdollisuudet tulisikin saada kiinteäksi osaksi kustannuslaskentaa hankkeen eri vaiheissa.

Läntisissä naapurimaissamme tämä on osin ollut arkipäivää jo pitkään. Ruotsissa on jo 90-luvun alkupuolelta ollut käytössä tanskalaisen, nyt jo eläkkeellä olevan professorin, Steen Lichtenbergin, kehittämä menetelmä ”the successive principle”. Sen juju on siinä, että saamme suppenevan ”haarukan” kustannusarviollemme sitä mukaa kuin tieto lisääntyy ja siirrytään vaiheesta toiseen.

Kyseinen menetelmä pohjautuu tilastomatemaattisiin menetelmiin, joskin yksinkertaistettuna. Menettelyä on käytetty menestyksekkäästi sadoissa suurissa julkisissa hankkeissa ympäri maailman. Norjan tiehankkeissa tämä menettely vaihteluväleineen on kehitetty eteenpäin Lichtenbergin menetelmän perusteella ja sisältyy siellä käytettyyn laskentajärjestelmään. Ruotsissa ja Norjassa hankkeeseen liittyvillä viranomaisilla on sektorivastuu ja menettely toimii myös kaupunkikeskustoissa eli rakennetussa ympäristössä tehtävissä hankkeissa. Suomessa menettelyä on aikanaan käytetty Vuosaaren sataman rakennushankkeessa.

Tänä päivänä lukkiudumme edelleen herkästi yhteen, jo aikaisessa vaiheessa laskettuun kustannuslaskennan lukuun, jota myös poliittinen päätöksenteko yleensä vaatii.  Kyseinen luku on se, joka iskostuu verkkokalvolle sillä hetkellä kun se on julkistettu, olkoon suunnitteluvaihe miten alustava tahansa. Olisikin erinomaista, mikäli saisimme mukaan hankkeen suunnittelun tarkkuuden myötä suppenevan vaihteluvälin kustannuksille. Vaikkakin tämä yksi luku, hankkeen todennäköinen kustannus, on edelleen se, joka jää mieleen ja josta päätetään. Mikäli saamme mukaan tuon vaihteluvälin, saamme samalla esille kyseisen hankkeen riskiprofiilin kustannusten osalta; mitä suurempi vaihteluväli, sitä suurempi epävarmuus. Vaihteluvälin käyttäminen voisi tuoda myös lisätietoa päätöksentekoon. 

Kustannuslaskenta ja suunnitteluohjelmistot keskustelemaan keskenään

Toinen kehityksen alla oleva, ja erittäin merkittävä askel suunnitteluohjelmistoissa on määrien ja sitä kautta kustannusten määrittäminen hankkeen eri vaiheissa. Määrälaskenta on tällä hetkellä luvattoman työllistävää riippumatta siitä, millä tavalla kustannuksia lasketaan. Se, että saamme suunnitteluohjelmistot keskustelemaan kustannuslaskentaohjelmiston kanssa, on yksi merkittävimmistä haasteista tällä hetkellä. Tämä asia ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että oikeasti vertailukelpoinen kustannustieto syntyy vasta kun pystymme, mieluiten yhdessä urakoitsijan kanssa, arvioimaan minkälaisilla panoksilla jokin rakennusosa toteutetaan. Peräänkuulutankin entistä enemmän yhteistyötä rakentajien kanssa myös hankkeen aikaisemmissa vaiheissa, jotta suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida niin mahdollisuuksia kuin riskejäkin. Ainakin niin, ettei mahdollisuuksia estetä. Ihkun suurin haaste on ehkä vielä edessä; miten aikaisempien vaiheiden hankeosalaskenta ja sitä kautta hankkeen kustannusarvio saadaan tarpeeksi luotettavaksi päätöksentekoa varten. Avoimuus ja läpinäkyvyys sen sijaan  ovat jo sisäänrakennettu systeemiin.

Peter Molin

Peter Molin toimii johtajana Ramboll Finland Oy:ssa infratoimialalla vastuullaan mm. allianssihankkeet, kansainväliset asiakkaat sekä Pohjoismainen yhteistyö. Infra-alan kokemusta hänellä on noin 30 vuotta. Molin on ohjannut kustannushallintaan liittyviä opinnäytetöitä ja toiminut riskienhallinnan parissa toistakymmentä vuotta. Molin toimii myös Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin, PTL:n, Pohjoismaiset inframarkkinat -työryhmän puheenjohtajana.

Kuva: Väylävirasto

Jaa artikkeli: