Infra- ja rakennusala käyvät läpi monia muutoksia. Julkisuudessa näyttäydymme usein negatiivisessa valossa: työmaiden aikataulut tai hankkeiden kustannukset eivät pidä tai suunnitteluratkaisut koetaan vajavaisina. Unohdamme kuitenkin, että toteutetut ratkaisut on suunniteltu sen hetkisen ja parhaan tiedon valossa. Lisäksi kaiken takana on aina inhimillistä toimintaa ja muutoksia toimintaympäristössä ja teknologioissa.
Infra-alan brändiä tulee vahvistaa erityisesti nuorten silmissä
Infra-alaa vaivaa tällä hetkellä iso huoli siitä, ettei alalle enää tulla, eikä alaa enää arvosteta. Alalle valmistuu tällä hetkellä noin 700 ihmistä vuodessa ja alalta lähtee noin 1400 ihmistä vuosittain. Alana ja yrityksinä meidän tulee tehdä enemmän työtä sen eteen, että saamme nuoria hakeutumaan myös tulevaisuudessa näihin töihin. Alan brändiin vaikuttavat myös vahvasti medianäkyvyys ja yleiset mielikuvat alasta. Infra- ja rakennusala näkyvätkin usein otsikoissa hankkeiden epäonnistumisena, työntekijöiden tyytymättömyytenä ja esimerkiksi työmaalla tapahtuvana sairastumisena. Tämän ohella meillä on paljon yrityksiä, jotka hoitavat asiat hyvin ja ovat sitä kautta haluttuja työpaikkoja.
Yritysten yhteistyö oppilaitosten, koulujen ja yliopistojen kanssa on hyvin tärkeää ja alalla tulee kehittää lisää keinoja yhteistyön parantamiseen ja piristämiseen. Yritysten on hyvä käydä puhumassa esimerkiksi lukiossa nuorille ja yhteishaussa infra-alaa tulisi markkinoida paremmin. Civilpointilla olemme huomanneet, että fiksuilla ja taidokkailla nuorilla on useita kiinnostavia aloja mielessään, jolloin käymme itseasiassa kovaa kilpailua alalle tulijoista. Eräs keino tutustuttaa nuoret innostavasti alaan, on antaa heille työpaikoilla vastuuta ja oikeita projektitöitä. Myös yritysten panosta koulutuksessa voitaisiin hyödyntää enemmän. Liike-elämän ja oppilaitosten on siis hyvä lähentyä asiassa toisiaan ja yritysten tulisi tarjota esim. korkealla moraalilla ei-kaupallisia esityksiä ja koulutuksia, jotka vievät alaa eteenpäin.
Point Groupissa sponsoroimme paljon oppilaitoksia, osallistumme yleishyödyllisten tilaisuuksien järjestämiseen (esim. Digi-infra) ja työntekijämme käyvät vetämässä kursseja vanhoissa oppilaitoksissaan. Lisäksi otamme joka kesä runsaasti kesätyöntekijöitä. Myös Ihku-allianssi panostaa vahvasti oppilaistoyhteistyöhön ja opinnäytteisiin. Ihkulle opinnäytetyön on tehnyt jo kuusi henkilöä ja neljä uutta työtä on tulossa.
Kokonaisuuksien tarkastelu keskiöön
Kouluttautuminen ei ole kuitenkaan pelkästään nuorten asia vaan myös nykyisen työväestön tulee pysyä mukana, kun digitalisaatio etenee kovaa vauhtia. Tämän seurauksena tulee paljon uutta ja aina ei ole selvästi havaittavissa, mitä uudet asiat merkitsevät suuremmissa kokonaisuuksissa.
Ihkun parissa lähestytään rohkeasti vaikeaa aihealuetta. Uusien välineiden rinnalla tarvitaan myös osaamisen kehittämistä, jolloin ymmärretään syvällisemmin mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia uudet palvelut ja välineet tarjoavat. Esimerkiksi Ihku mahdollistaa kustannusten seuraamisen ja auttaa meitä ymmärtämään, miksi kustannukset muuttuvat. Tämä taas ohjaa meitä kysymään, mitä voisimme oppia tästä?
Olennaista on havaita, mitkä muutokset vaikuttavat radikaalisti kustannuksiin. Esim. liimausten teko tietyllä materiaalilla ei alkuvaiheessa tarkasteltuna vaikuta kokonaisuuteen nähden isolta asialta, mutta voi kunnossapidollisesti tai laadullisesti osoittautua isoksi asiaksi myöhemmin. Sillan muuttaminen tunneliksi sen sijaan voi olla iso ratkaisu heti investointikustannuksissa, mutta taas kustannuksia pudottava tekijä kunnossapitokustannusten puolella.
Digitaalisuuden myötä voimme siirtyä kustannusten tarkastelussa yhä enemmän elinkaarinäkökulmaan. Kunnossapitoaika on merkittävästi pidempi kuin rakentamisen tai suunnitteluvaihtoehtojen tekoaika. Kokonaisvaltaisempi ja elinkaaren huomioiva ajattelu auttaa meitä luomaan kustannus- ja ympäristöystävällisiä, viisaampia ratkaisuja.
Tiedonhallinta ja uudet teknologiat vaativat muutosjohtajuutta
Viime vuosina datan määrä on kasvanut valtavasti. Sen sijaan tiedonhallintaa ei ole mietitty, eikä tällä hetkellä ole selkeää ymmärrystä siitä, mikä on tärkeää tai tarpeetonta dataa. Suurin osa datasta on hyvin kertakäyttöistä. Alalla puhutaankin käsitteistä, kuten big data, dataleikit, datalammet ja datajärvet.
Ennen kaikkea olisi hyvä pohtia miten dataa kannattaa tuottaa tai paljonko sitä pitää tallentaa. Miten dataa voisi hyödyntää liiketoiminnassa ja miten siitä saisi apua johtamisen välineenä tai luotettavan tilannekuvan saamiseksi? Usein käytämme itsestään selviä havaintovälineitä, joiden hyödynnettävyys on pieni, mutta tilantarve iso. Tämän ohella törmätään myös ympäristöasioihin. Tallennamme nykyisin teratolkulla dataa ajatellen, että tilaa riittää. Palvelimet ja pilvipalvelut kuluttavat kuitenkin valtavasti energiaa. Tämän vuoksi ohjelmistoalalla tulee miettiä, miten teemme fiksumpia ohjelmistoja, jotka käyttävät myös vähemmän tallennustilaa.
ICT-alalla muutokset, kuten esimerkiksi uusien prosessien tai teknologioiden käyttöönotto ovat lopulta johtamiskysymyksiä. Muutos saadaan aikaan hyvällä johtamisella, ei sillä, että ostetaan uusia välineitä, prosesseja tai koulutetaan ihmisiä. Usein käyttöönotto jää liikaa työntekijöiden oman innokkuuden varaan tai vaihtoehtoisesti muutosta yritetään ulkoistaa. Sen sijaan johdolla tulee olla kova tuki muutokselle, muuten se ei tapahdu tai jää vajavaiseksi. Hyöty voidaan myös menettää, jos teknologioiden käyttöönotossa kestää liian kauan. Esimerkiksi IT-hankkeissa kolme vuotta on aivan liian pitkä aika.
Tuomas Hörkkö
Hörkkö toimii Civilpoint Oy:n toimitusjohtaja ja Ihku-allianssin johtoryhmän varajäsenenä. IT- ja infra-alan konkarina hän istuu mm. MANK:in hallituksessa sekä PTL- suunnittelujaostossa. Hän on ollut myös mukana mm. perustamassa sekä kehittämässä Digi-infrakoulutusta, ja hänen missionaan on auttaa asiakkaita menestymään rakennetun ympäristön digitalisaation kehityksessä.
Jutun kuvituskuva: Josh Sorenson, Unsplash
