Ihku-laskentapalvelu – mitä on tuloillaan infrasuunnittelun tueksi?

Tiedätkö, mistä kaikesta Ihku-allianssissa kehitettävä Ihku-laskentapalvelu koostuu? Entä minkälaisia mahdollisuuksia se tarjoaa tulevaisuuden infrasuunnittelulle?

Sanasto

  • Ihku-laskentapalvelu: Kokonaisuus, jonka muodostavat Ihku-laskentajärjestelmä sekä siihen liittyvät palvelut, kuten koulutus sekä tuki- ja käyttöpalvelut. 
  • Ihku-laskentajärjestelmä: Ihku-sovellusten ja tietokantojen muodostama tekninen kokonaisuus, jolla tuotetaan Ihku-laskentapalvelu. Laskentajärjestelmä sisältää mm. kustannuslaskennan datan, kustannustietokannan, laskentalogiikan ja käyttöliittymän.
  • Ihku-laskentasovellus: Loppukäyttäjän selaimessa toimiva työkalu, jolla käyttäjä voi mallintaa hankkeen rakenteen, tehdä kustannuslaskelmia sekä tuottaa niistä raportteja. 
  • Rakennusosakirjasto: Tietovarasto, jonne laskennassa käytettävät rakennusosat on mallinnettu ja jossa niitä ylläpidetään. Mallinnetut rakennusosat sisältävät tuotanto-osat, panokset, menekit ja panoshinnat.

Avointa kustannustietoa ja läpinäkyvää laskentaa infrahankkeisiin

Ihku-allianssissa kehitetään uutta kustannuslaskentapalvelua tulevaisuuden infrahankkeisiin.  Tavoitteena on, että järjestelmä tarjoaa luotettavaa, ajantasaista ja laadukasta, infra-alalla hyväksyttyihin standardeihin perustuvaa kustannustietoa.  Näin lisätään kustannusarvioiden läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta sekä infra-alan kustannustietoa.

Infra-alan suunnittelijoille Ihku-laskentapalvelun kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia kustannuslaskennan saralla. Tilaajan kustannustiedon lisääntyessä ja kustannuslaskennan helpottuessa kustannusarvioiden laatimisen kynnys suunnittelun eri vaiheissa madaltuu. Samalla kustannusarviot ja suunnittelun kustannusohjaus paranevat. Kustannustietoja on mahdollista tarkastella yksikköhintoja tarkemmin panosrakennetasolla, mikä lisää laskennan läpinäkyvyyttä. Lisäksi palvelussa panostetaan määrätietojen sisäänlukuun suunnittelujärjestelmistä. Laskenta tulee tukemaan erilaisia hanketyyppejä katuhankkeista tie-, rata- ja siltahankkeisiin sekä aluerakentamiseen. Ihku-allianssissa osallistutaan aktiivisesti myös inframallinnuksen kehittämiseen kustannuslaskennan osalta.

Ihku-laskentajärjestelmän rakenne ja toiminta

Ihku-laskentapalvelu muodostuu palveluista, Ihku-laskentajärjestelmästä ja mahdollisista ulkoisista integraatioista.
Kuva 1. Ihku-laskentapalvelu koostuu Ihku-laskentajärjestelmästä sekä siihen liittyvistä palveluista.

Ihku-laskentapalvelu koostuu Ihku-laskentajärjestelmästä sekä siihen liittyvistä palveluista. Lisäksi toteutusvaiheessa luodaan mahdollisuudet sille, että järjestelmään voidaan tulevaisuudessa integroida ulkopuolisia palveluita.

Kuva mitä kaikkea kuuluu Ihku-laskentapalveluun. Taustalla toimivat rakennusosakirjasto ja hankekansiot. Käyttäjälle näkyy Ihku-laskentasovellus, palvelut ja integraatiot.
Kuva 2. Ihku-laskentajärjestelmän näkyvin osa on suunnittelijan työkalu, Ihku-laskentasovellus, jonka taustalla vaikuttaa päivittyvä rakennusosakirjasto.

Ihku-laskentajärjestelmän näkyvin osa on kustannuslaskentaa tekevän suunnittelijan työkalu, Ihku-laskentasovellus, jonka avulla suunnittelija voi luoda laskentoja ja raportteja hankkeilleen. 

Hanketietokanta on laskentasovelluksen organisaatiokohtainen hanketietovarasto, johon hankkeiden kustannuslaskelmat tallentuvat. 

Hanke pyritään kuvaamaan mahdollisimman tarkasti perustietojen ja olosuhde- ja ominaisuustietojen avulla. Tällaisia tietoja ovat mm. hanketyyppi, toteutusympäristö ja pohjamaa. Näiden tietojen avulla tullaan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat kustannusarvion laskentaan.

Hankkeiden kokonaisuutta hallitaan hankehierarkialla. Hierarkiassa on kuvattu hankkeen rakennetasot ja laskelmat. Ratkaisulla mahdollistetaan hankkeen joustava käsittely ja muokkaaminen (ml. vaihtoehtovertailut ja versionhallinta) sekä hankkeen laajuuden muutokset.

Hankkeen kustannusarvio lasketaan rakennusosittain (Infra RYL nimikkeistö). Rakennusosilla on panosrakenne ja niiden kustannusarviot lasketaan rakennusosan työsaavutusten perusteella. Työsaavutuksiin vaikuttavat hankkeelle valitut muuttujat ja niiden vaikutus määräytyy kaavojen, kertoimien tai funktioiden perusteella.

Määrätiedot voidaan lukea hankkeelle suunnitteluohjelmista tai erillisistä tiedostoista tai syötetään käsin.

Laskentajärjestelmän keskiössä on rakennusosakirjasto,  joka sisältää uusilla rakennusosilla sekä päivittyvillä hinnoilla ja työsaavutuksilla täydentyvän kustannusdatan. Rakennusosakirjasto on siis tietovarasto, jonne tuotanto-osat, panokset, panoshinnat, materiaalimenekit ja työsaavutukset sisältävät rakennusosat on mallinnettu ja jossa niitä ylläpidetään. Rakennusosakirjasto, jossa yksikköhinnat on avattu tuotanto-osa- ja edelleen panostasolle,  mahdollistaa luotettavien ja läpinäkyvien kustannusarvioiden laskemisen eri tyyppisille hankkeille. Rakennusosakirjastosta kerromme lähiaikoina vielä tarkemmin. 

Ihku-laskentapalvelun kehitystyö ja mahdollisuudet suunnittelijalle

Kevääseen 2021 kestävässä toteutusvaiheessa toteutetaan järjestelmän ensimmäinen versio ja luodaan pohja koko hankekauden jatkuvalle järjestelmän kehittämiselle. Kehitystyö, kuten kustannusdatan ja laskentamallien päivittäminen sekä laadunvarmistus sekä hanketestaus, jatkuu palveluvaiheessa.

Työn tässä vaiheessa on tunnistettu jo monia jatkokehitystarpeita ja mahdollisuuksia. Hankeosalaskenta on niistä selkein ja se onkin ensimmäisenä työlistalla rakennusosalaskennan toteutuksen jälkeen. Infran tietomallinnuksen standardien  kehittyminen tuo mahdollisuuksia myös kustannuslaskennan tarpeiden huomioimiseen tiedonsiirrossa teknisestä suunnittelusta kustannuslaskentaan. Siihen liittyen suunnittelijalle suuritöiseen määrälaskentaan on myös tarkoitus tehdä aputyökaluja. Isoina kehitysaihioina ovat luonnollisesti myös infrahankkeen elinkaaren kustannusten huomiointi ja vaikkapa CO2 laskennan tukeminen.

Ihku-laskentajärjestelmän ideologiaan on syvälle istutettu avoimuuden konseptit. Tästä syystä toteutusvaiheessa luodaan puitteet avoimelle, kaksisuuntaiselle tiedonsiirrolle eri suunnitteluohjelmistojen välillä huomioimalla valmiudet toteuttaa järjestelmään integraatiorajapintoja, joilla sovelluskehittäjät voivat tulevaisuudessa liittää omat sovelluksensa Ihku-laskentajärjestelmään. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön digitaalisen ekosysteemin kehittymiselle.

Jaa artikkeli: