Ihku-allianssissa valmistuu monia kiinnostavia opinnäytetöitä. Juttusarjan kuudennessa osassa esitellään Heidi Kaukisen diplomityö “Hankeosalaskenta infrahankkeissa – edellytyksiä hankeosalaskentasovelluksen toteuttamiseen”. Heidi valmistuu Aalto-yliopiston Geoengineering -maisteriohjelmasta.
Heidi Kaukisen opinnäytetyö on Ihku-laskentapalvelun jatkokehityksen kannalta erittäin tärkeä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää edellytyksiä hankeosalaskentasovelluksen toteuttamiselle, joka on Ihku-allianssin kehitystyön pääpainopisteenä tulevina vuosina.
Hankeosalaskenta on infrahankkeiden varhaisemmissa suunnitteluvaiheissa käytetty laskentamenetelmä, jossa hankkeen kustannusarvioita pyritään ennustamaan vielä puutteellisten ja epävarmojen lähtötietojen pohjalta. Sitä voidaan luonnehtia tavoitekustannuksen asettamisen ja kustannusohjauksen välineeksi. Hankeosalaskennalla ei pyritä hinnoittelemaan suunnitelman mukaisia ratkaisuja, vaan hankeosamalli mallintaa kustannukset laajuuden, olosuhteiden ja tavoitelaatutason pohjalta. |
Tietoa kerättiin infra-alan asiantuntijoilta
Diplomityön päätutkimusmetodina olivat teemahaastattelut, joissa infra-alan asiantuntijat antoivat näkemyksiään hankeosalaskennan toteuttamiseen. Haastatteluissa selvitettiin mitä hyvää ja millaisia haasteita hankeosalaskennassa tällä hetkellä on.
Hankeosalaskennan edellytyksiä arvioitiin seuraavien tutkimuskysymysten avulla
· Mihin tarpeisiin hankeosalaskennalla voidaan vastata?
· Mitä lähtötietoja on käytettävissä hankeosalaskentaa varten?
· Miten hankeosalaskenta kytkeytyy suunnitteluprosessiin?
Ja koska Ihkussa tullaan huomioimaan mallipohjaisen kustannuslaskennan tarpeet, tutkimuskysymyksiä täydennettiin lisätutkimuskysymyksellä:
· Voiko tietomallinnusta hyödyntää hankeosalaskennassa?
Nimikkeistöt hankeosalaskennan perustana
Ihkun lähtökohtana on alusta saakka ollut toteuttaa laskentasovellus Infra-nimikkeistön mukaisten nimikkeistöjen pohjalle. Haastatteluissa selvisi, että Infra 2011 Hankeosanimikkeistö on toimiva, vaikkei siihen olekaan listattuna kaikkia mahdollisia hankeosia. Jos hankeosissa huomataan puutteita, tulee ne kirjata ylös nimikkeistön mahdollista kehitystyötä varten. Näiden löydösten pohjalta Ihkun lähtökohta on toimiva ja hankeosalaskentasovellus tulisi toteuttaa hankeosanimikkeistöön pohjautuen.
Kustannuslaskennan kannalta tärkeimmät nimikkeistöt ovat hanke- ja rakennusosanimikkeistöt. Kustannuslaskentasovelluksen kannalta hanke- ja rakennusosanimikkeistön lisäksi tarvitaan avuksi muita nimikkeistöjä. Toimiakseen hankeosalaskenta tarvitsee esimerkiksi tuoteosanimikkeistön. Tällä hetkellä infra-alalla ei ole standardoitua tuoteosanimikkeistöä eikä sellaisella ole haastattelujen perusteella tarvettakaan. Ihkulle tämä mahdollistaa mahdollisten tuoteosien muodostamisen laskentasovelluksen tarpeiden mukaan.
Tietomallintaminen osana hankeosalaskentaa
Hankeosalaskentasovelluksen kehittämisessä tulee huomioida avoimet rajapinnat ja standardoidut tiedonsiirtoformaatit, jotta tietomallintamisen hyödyntäminen hankeosalaskennassa olisi tulevaisuudessa mahdollista. Tämä löydös on ollut myös monien muiden opinnäytteiden tulos tietomallintamisen kehittämiseen liittyen. Näiden lisäksi tietomallintaminen vaatii ohjelmistokehittämistä. Tällä hetkellä tietomallintamisessa on mallinnettu ainoastaan rakennusosia ja seuraavaksi tulisi mallintaa hankeosia.
Löydökset tärkeässä roolissa Ihku-laskentapalvelun kehitystyössä
Ihkulle Heidin opinnäytetyö kartoitti edellytykset hankeosalaskennan toteuttamiseen haastatteluissa nousseiden tarpeiden, toiveiden ja tavoitteiden pohjalta. Löydökset toimivat tukena hankeosalaskennan alkupään määrittelylle, jota tehdään parasta aikaa ja myöhemmin ne ohjaavat varsinaista hankeosalaskennan toteuttamista.
Heidi Kaukisen diplomityötä voidaan pitää myös katsauksena hankeosalaskentaan, joten suosittelemme lämpimästi tutustumaan siihen.