Ihku-allianssissa valmistuu monia kiinnostavia opinnäytetöitä. Juttusarjan seitsemännessä osassa esitellään Jere Laineen diplomityö “Hankeosalaskenta katuhankkeissa – laskentalogiikan kehittäminen”. Jere valmistuu Aalto-yliopiston Spatial Planning and Transportation Engineering -maisteriohjelmasta.
Maankäytön suunnittelua ja liikennetekniikkaa opiskelleen Jere Laineen diplomityö keskittyi Ihku-kustannuslaskentapalvelun keskeiseen osaan eli hankeosalaskennan kehitykseen. Työssä tutkittiin hankeosalaskennan laskentalogiikkaa erityisesti katuhankkeiden osalta ja pyrittiin muodostamaan katuhankkeisiin liittyvät hankeosat Ihkun rakennusosista.
Hankeosalaskentalogiikka perustuu projektissa määritetyille rakennusosille, joiden panosrakenne ja hinnat on mallinnettu Ihkun rakennusosalaskennassa. Hankeosalaskentaa tehdään antamalla esi- ja yleissuunnitteluvaiheen tietoa järjestelmään, jolloin järjestelmä mallintaa lähtötietojen perusteella tehtävien oletuksien avulla tarvittavien rakennusosien määrät. Määrien ollessa tiedossa voidaan laskea kustannusarvio rakennusosalaskentaa hyödyntämällä.
Tavoitteena löytää sovellettavissa oleva logiikka hankeosalaskennalle
Työssä pyrittiin löytämään edellytykset katuhankkeiden hankeosalaskennan mallinnukselle. Tavoitteena oli Ihku-laskentapalvelun hankeosalaskennan alustavan laskentalogiikan luominen sekä hierarkian muodostaminen hankeosalaskennassa käytettäville rakenteille. Lisäksi laskentalogiikan ja hierarkian tuli olla sovellettavissa myös muihin projektissa kehitettäviin hanketyyppeihin.
Työn tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1. Mitä suunnittelutietoa on katuhankkeiden esi- ja yleissuunnittelu vaiheissa?
1.1. Miten tietoja voidaan käyttää hankeosien rakennusosamäärien mallintamiseen?
2. Miten katuhankkeet on jaettu rakenteellisesti sekä ajallisesti?
2.1. Miten jaottelu tulisi ottaa huomioon hankeosalaskennassa?
3. Millaisia mallinnustapoja tulisi käyttää, jotta päästään mahdollisimman tarkkaan arvioon rakennusosien määrästä?
Katuhankkeiden asiantuntijoiden haastattelut pohjana tutkimukselle
Jeren työssä tutkimusmenetelmänä toimi alan asiantuntijoiden haastattelut. Haastatteluilla haluttiin selvittää hankeosalaskennan tilaa ja toimintatapoja katuhankkeiden osalta. Lisäksi haluttiin kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä hankeosalaskennan kehittämisestä sekä katurakenteiden mitoittamisesta ja suunnittelusta. Tavoitteena oli saada tietoa katuhankkeen suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä, kadun rakenteista sekä mitoituksesta. Haastatteluissa keskityttiin katurakenteisiin yleisellä tasolla sekä tarkemmin kadun rakennekerroksiin ja georakentamiseen.
Haastattelut oli jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä osassa haastateltiin eri kaupunkien asiantuntijoita Ihku-allianssin tilaajapuolelta. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada tietoa kaupunkien suunnitteluvaiheista ja toimintatavoista sekä tarpeista hankeosalaskennalle. Toisessa osassa haastateltiin katurakenteiden suunnittelijoita Ramboll Finland Oy:stä. Haastattelujen tavoitteena oli saada tietoa katuhankkeen suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä, kadun rakenteista sekä mitoituksesta.
Haastatteluista saatiin paljon tietoa, joka tulisi huomioida hankeosalaskennan kehityksessä. Työssä listattiin teemoittain huomioitavia asioita. Tärkeimpiä aihealueita olivat mm. Ihkun käyttäjien tarpeet, rakennusosien mallinnus, lähtötiedot, tarkentuva laskentatapa, laskennan tuloksissa huomioon otettavat asiat, riskit, mallinnustavat ja rakenteiden erottelu.
Työn pohjalta ehdotus katuhankkeen osittelusta
Työssä käsiteltyjen aineistojen sekä haastattelujen pohjalta tehtiin ehdotus katuhankkeen osittelusta. Ihku-laskentapalvelussa ositteluehdotus toimii pohjana katurakenteiden ositteluun katuhankkeen hankeosalaskelmassa. Osittelu sisältää katuhankkeeseen kuuluvat hankeosat sekä niihin kuuluvat rakennusosat tuoteosittain eroteltuna.
Ihkussa kehitettyä mallia voidaan hyödyntää myös muissa väylälaskelmissa
Jeren diplomityössä syntynyt laskentalogiikan malli edesauttoi Ihku-laskentapalvelun kehitystä hankeosalaskennassa. Malli käy läpi hankeosalaskennan kehityksen vaiheet, joita laskentalogiikan luomiseksi tarvitaan. Diplomityön tulokset ja suunniteltu malli ei pelkästään hyödytä kadun hankeosalaskentaa, vaan laskentalogiikkaa voidaan hyödyntää myös muiden väylien osalta.
Jeren mukaan parasta diplomityön tekemisessä Ihku-allianssille on ollut, että saa tehdä työtä alalle merkittävän projektin parissa. Hankeosalaskennan periaatteita kehitettiin diplomityön aikana yhdessä muiden projektin parissa toimivien kanssa. Asiantuntevassa porukassa on saanut paljon tukea työn tekemiseen, ja samalla oma osaaminen aiheesta on kasvanut.
“On ollut mielenkiintoista tehdä diplomityötä aiheesta, johon ei ole projektin parissa vielä juuri perehdytty,” kertoo Jere. Diplomityön tekemisessä sai hyödyntää aikaisempaa osaamista rakennusosalaskennan kehittämisestä.
