Ihku-allianssin yhteistyö INFRA ry:n kanssa alkoi keväällä 2020, kun urakoitsijoiden ja Ihku-allianssin edustajista koostuva INFRA ry:n Ihku-urakoitsijaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä siitä saakka.
Ryhmän tavoitteena on tuoda urakoitsijoiden näkökulmaa mukaan Ihku-laskentapalvelun kehitystyöhön, erityisesti rakennusosien mallintamiseen. Urakoitsijaryhmän yritysten asiantuntijat ovatkin ansiokkaasti arvioineet Ihku-laskentapalvelun rakennusosakirjastoon mallinnettuja rakennusosia. Urakoitsijoita ja Ihku-allianssia yhdistää etenkin tarve kehittää tilaajien kustannusarviosta entistä luotettavampia ja läpinäkyvämpiä.
Mitä tarkempia tilaajien kustannusarviot ovat kilpailutusvaiheessa niin sitä varmemmin kilpailutus onnistuu ja hankkeet etenevät toteutukseen. Eli hankintaa ei keskeytetä, koska kustannusarviot ovat liian pieniä verrattuna urakoitsijoiden tarjouksiin.
Minni Karjalainen, VRJ Etelä-Suomi oy
Ihku-laskentapalvelun siirtyessä tuotantokäyttöön aloitettiin urakoitsijaryhmän kanssa myös niin sanotut urakoitsijoiden happotestit, joissa urakoitsijoiden asiantuntijat laskivat aiemmin laskemiaan hankkeita Ihku-laskentapalvelulla. Happotestien tarkoituksena oli testata erityisesti Ihku-laskentapalvelun laskentatulosten luotettavuutta ja tunnistaa rakennusosakirjaston kehityskohteita. Laskennoissa hyödynnettiin urakoitsijoiden omia määräluetteloita ja oletuksia (esim. kuljetusmatkat), mutta hinnoittelussa käytettiin ainoastaan Ihku-laskentapalvelua ja sen rakennusosakirjastoa.
”Olemme aiemmin tehneet paljon ns. hanketestauslaskentaa, jossa laskennan sisältö on perustunut pääosin suunnittelijoiden määrätietoihin ja oletuksiin. Hanketestauslaskennassa on verrattu kuinka lähelle olemme päässeet urakoitsijoiden tarjouksia”, kertoo Ihku-allianssin kustannuslaskentatiimin vetäjä Aki Peltola.
Viimeisimmässä happotestauksessa kolme urakoitsijaa laski yhteensä neljä erilaista infrahanketta.
”Ihku-laskentapalvelu itsessään oli helppo ja yksinkertainen käyttää. Litteroiden hakeminen ja löytäminen oli helppoa. Lisäksi jos jotain ei löytynyt, pystyi litteran korvaamaan omalla rivillä. Sanoisin, että lyhyen perehdytyksen jälkeen Ihku oli helppo ottaa käyttöön”, summaa Minni Karjalainen VRJ Etelä-Suomi oy:stä.
Ihku-laskentapalvelu antoi, kaikissa lasketuissa hankkeissa, samankaltaisia lopputuloksia kuin urakoitsijoiden aiemmat tarjouslaskelmat. Laskennoissa havaittiin, että joitakin rakennusosia ja materiaalivaihtoehtoja tulisi vielä lisätä rakennusosakirjastoon (esim. ison katupuun poistaminen, kiinalainen graniittilaatta). Happotestien yhteydessä todettiin myös, että Helsingin ydinkeskustan kaltaisen toteutusympäristön hankkeisiin on todennäköisesti tarve luoda lisää vaihtoehtoja, erityisesti maanrakennustöihin.
Happotestit osoittautuivat odotettuakin hyödyllisemmiksi ja niissä esiin nousseita kehitystarpeita on jo toteutettu rakennusosakirjastoon. Seuraavana selvityskohteena on, miten rakennusosakirjasto saataisiin soveltumaan entistä paremmin erittäin vaativien toteutusympäristöjen hankkeisiin, kuten aiemmin mainitulle Helsingin ydinkeskustan alueelle. Tässä työssä tulemme edelleen hyödyntämään happotestejä, joita on tarkoitus laskea enemmän ja erityyppisille hankkeille.
