Rakennusosien yksikköhintojen avaaminen panospohjaisiksi edistää infra-alan kustannustietoutta
Ihku-allianssissa kehitettävän laskentapalvelun kustannusarvioiden muodostamisen keskiössä on rakennusosakirjasto, joka perustuu Infra 2015-nimikkeistöön. Teemme Ihku-allianssissa kovasti töitä mallintaaksemme rakennusosat yksikköhintojen tasolta panospohjaisiksi eli tuotanto-osiksi ja edelleen panoksiksi.
Tuotanto-osilla tarkoitetaan rakennusosaan kuuluvia työvaiheita, ja panoksilla esimerkiksi vaadittavia työntekijöitä, koneita, materiaaleja. ja kuljetuksia. Lisäksi selvitämme panoshinnat ja työsaavutukset, joiden perusteella rakennusosien hinnat lasketaan.
Tavoite on kunnianhimoinen ja osa allianssissa tehtävää infra-alan pohjatyötä. Panosrakenteiden avaaminen tulee lisäämään alan kustannustietoisuutta ja tukemaan koko infra-alaa. Se tarjoaa suunnittelijoille mahdollisuuden tuottaa kustannustehokkaita suunnitteluratkaisuja ja laadukkaita kustannusarvioita.
Tulevaisuudessa myös urakointi ja kunnossapito tulevat toivottavasti hyötymään allianssin työn tuloksista. Erityisesti hankkeiden kilpailutusvaiheessa määräluettelot ja tieto kustannusarvion koostumuksesta saattavat helpottaa urakoitsijoiden tarjousten tekemistä ja pienentää riskivarauksia. Tarjousprosessissa tarjoajalla on mahdollisuus saada enemmän tietoa kustannusarvion perusteista ja tilaajan lähtötiedoista. Urakoitsijat saavat tietoonsa laskennan perusteita ja voivat jatkossa arvioida paremmin omien resurssiensa käyttöä.
Urakoitsijoiden toiveissa on saada vakioidumpi tapa esittää kustannusarvioita ja toteuttaa urakkakyselyitä. Urakoitsijoiden osaamisen avulla myös suunnittelijoille voidaan tarjota parempaa ohjausta rakennettavuuden ja kokonaiskustannusten varmistamisen kannalta. Infra-alan imagon ja edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että yhteiskunnan varoin toteutettavien hankkeiden kustannusarviot ovat luotettavia. Urakoitsijoiden ja Ihku-allianssin intressit kohtaavat tarpeessa kehittää tilaajan kustannusarvioista entistä paikkaansa pitävämpiä.
Urakoitsijataustaiset erityisasiantuntijat apuna rakennusosien mallintamisessa
Haasteena panospohjaisten rakennusosien mallintamisessa on ajankohtaisen tiedon saatavuus. Kirjallisuudesta ei löydy tuoretta tietoa infra-alan työsaavutuksista – viimeisimmät kellotustutkimukset on tehty 1970-luvulla, jonka jälkeen työkoneet ja -menetelmät ovat uudistuneet ja kehittyneet. Selvitystyön pohjatietoina olemme käyttäneet mm. talonrakennuspuolen RATU-kortteja avaamaan maarakentamisen työsaavutuksia, Ruotsin verrattain uusia tutkimuksia, sekä kuntien panostasoisia aineistoja. Työ- ja laatusuunnitelmia on käytetty tukemaan tuotanto-osien ja panosten mallintamista, materiaalitoimittajilta olemme olemme keränneet panoshintoja, ja työn hintaa olemme avanneet yhteistyössä mm. alan järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.
Panospohjaisia rakennusosia mallinnetaan kirjallisuuden (mm. Infra RYL ja määrämittausohje) lisäksi asiantuntijahaastatteluiden avulla. Panosrakenteita ja työsaavutuksia selvittäessämme olemme saaneet käyttöömme korvaamatonta asiantuntija-apua useilta tekniikka-aloilta – niin suunnittelijat, tilaajien asiantuntijat, rakennuttajat kuin urakoitsijataustaiset erityisasiantuntijat ovat olleet mukana rakennusosien mallintamisessa ja kommentoinnissa.
Panosrakenteet ja työvaiheiden työsaavutukset on määritetty yhdessä kokeneiden urakoitsijataustaisten asiantuntijoiden kanssa. He ovat merkittävästi auttaneet mallintamaan rakennusosia tarjoamalla näkökulmia siihen, mitä tuotanto-osia ja panoksia rakennusosat sisältävät, sekä mitä muita kustannuksiin vaikuttavia seikkoja tulisi huomioida (esim. kaupunkien ja haja-asutusalueiden väliset erot työsaavutuksissa).
Laadukas rakennusosakirjasto on avainasemassa varmistamassa tulevalla laskentajärjestelmällä tuotettujen kustannusarvioiden luotettavuuden. Käytännössä rakennusosia mallintaessa selvitetään tuotanto-osia ja panoksia sekä panoshintoja ja työsaavutuksia, joita täydennetään ja muokataan asiantuntijahaastattelujen perusteella (kuva).
Arto Kari lähti mukaan rakkaudesta infra-alaan
Arto Karin kiinnostus infra-alan kehittämistä kohtaan ei hiipunut urakoitsijapuolelta eläköityessä. Yli 40 vuoden kokemuksella hänen asiantuntijuudelleen oli kysyntää, myös Ihku-allianssissa. Karin kädenjälki näkyy Ihku-rakennusosakirjastossa, jonka lukuisia rakennusosia hän on auttanut mallintamaan.
“Infrahankkeiden kustannusarvioiden pitävyydessä on ollut haasteita. Tämä on johtanut paitsi arvioiden ylittymiseen, myös siihen, että rahaa on varattu turhankin paljon hankkeisiin, joissa niitä ei ole tarvittu. Nämä varat oltaisiin voitu käyttää johonkin muuhun. Uskon, että Ihku-allianssi vie alaa kaivattuun suuntaan, ja että sekä tilaajat että suunnittelijat saavat työkaluja luotettavien kustannusarvioiden tekemiseen”, Kari avaa kiinnostustaan hankkeeseen.
“Onhan tämä todella iso homma. Verrattuna esimerkiksi talonrakentamiseen, voi infrahankkeissa ympäristötekijöiden vaikutus aiheuttaa kymmenkertaisen eron kustannuksiin. Ei siis ole yhtä yleispätevää, kaikissa maantieteellisissä sijainneissa ja sääolosuhteissa pätevää hintaa, vaan joudumme antamaan rakennusosille vaihtoehtoisia kustannuksia. Teemme parhaamme, jotta suunnittelijat ja tilaajat saavat mahdollisimman oikeita kustannusarvioita tapauskohtaisesti.”
Yhteistyö allianssin kanssa on sujunut joustavasti. Erityisesti Arto Kari nostaa esiin allianssissa työskentelevät ihmiset – mukaan mahtuu niin nuoria ja innokkaita ahkeroijia, kuin hänen itsensä kaltaisia kaiken kokeneita konkareita. “Kun kokemusvuosia on näin paljon takana, on tullut tehtyä asioita niin oikein kuin väärin”, hän nauraa. Erityisesti Karilla on kokemusta maarakentamisesta ja louhinnoista, ja Ihku-allianssissa vastaavaa asiantuntijatyötä tekevät myös esimerkiksi ratarakentamisen asiantuntijat.
Arto Kari kannustaa myös muita yhteistyöhön Ihku-allianssin kanssa. Hän kiittelee yhteistyöhön lähteneitä urakoitsijoita, jotka ovat tarjonneet näkemyksiä työsaavutusten mallintamiseen. Erityisesti hän toivoo materiaalitoimittajien aktiivisuutta – materiaalihinnat ovat hankkeissa urakoitsijoille todellisuudessa harvoin täsmälleen hinnastojen mukaisia, mikä vääristää kustannusarvioita. “On kaikkien alalla toimivien etu, että julkisen infrarakentamisen kustannushallinta toimii. Se ei ainakaan heikennä markkinatilannetta!”
