Ihku-laskentapalvelu on ensisijaisesti suunniteltu tilaajien ja suunnittelijoiden työkaluksi, mutta taipuu myös opetuskäyttöön.
Annoimme Ihku-laskentapalvelun Metropolia Ammattikorkeakoululle testikäyttöön. Idea Ihkun testaamisesta opetuskäytössä lähti Olli-Pekka Aallolta, joka toimii päätoimisesti Helsingin kaupungilla projektijohtajana ja opettaa sen lisäksi Metropoliassa infrarakentamisen tuotantotaloutta.
Infrarakentamisen tuotantotalouden kurssi käy läpi infrarakentamisen taloutta eri näkökulmista. Kurssin tavoitteena on valmistaa opiskelijoita pian koittavaan työelämään.
Aalto kertoo, miksi uskoi Ihkun soveltuvan kurssille: “Pääpointtina kurssilla ei ole ohjelmiston käytön opettelu vaan oppia mistä rakennushankkeen kustannukset muodostuvat.”
Kurssilla näkökulmat, joista kustannuksia tutkitaan, vaihtelevat roolin ja aiheen mukaan. Kurssilla käydäänkin laajasti läpi infrahankkeiden osapuolia, yleisiä ohjeita, lainsäädäntöä ja hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä.
“Pääasia on avoin ohjelma, joka kertoo mistä kustannukset muodostuvat. Myös teoriassa voisi myös opettaa samat asiat, mutta tuntuu että sillä tavoin ne eivät jää oppilaiden mieleen”, Aalto summaa Ihkun ottamista osaksi kurssin sisältöä ja jatkaa “Ei oppitunti muutenkaan ehkä vastaa tosielämää, mutta on se parempi kuitenkin katsoa ohjelmassa joka auttaa hahmottamaan. Ihkun avoimuus puolsi sen sopivuutta kurssille.”
Käytännössä Ihkun käyttö osana kurssia järjestettiin siten, että ennen käyttöä järjestettiin lyhyt esittelytilaisuus, jossa kerrottiin sekä Ihku-allianssista että Ihku-laskentapalvelusta. Esittelytilaisuuden jälkeen opiskelijat tekivät kustannusarvioita muutamille keksityille hankkeille.
Aalto kertoo, miten Ihkun antamia tuloksia sovellettiin “Kustannusarvioita tarkasteltiin sen jälkeen, esimerkiksi miten niistä saisi laskettua urakoitsijan tarjouksen eli pohdittiin, miten hanke voitaisiin hinnoitella urakoitsijan näkökulmasta. Suurimmaksi osaksi laskennoissa käytettiin Ihkun antamia oletuksia ja omia arvauksia, jotka ovat tarpeen, koska urakoitsijoiden hinnat ovat liikesalaisuuksia ja saatavilla oleva tieto on usein vanhaa.”
Oppilaille järjestelmän käyttäminen ei tuottanut päänvaivaa. “Eri järjestelmien käyttäminen on opiskelijoille normaalia ja arkipäiväistä”, Aalto pohtii.
Oppilailta kerätty palaute vahvistaa Aallon pohdintaa. Kysyimme opiskelijoilta mikä asia jäi parhaiten heidän mieleensä Ihkun käytöstä. Vastauksissa korostui Ihkun helppokäyttöisyys ja konkreettisena oppina kerrottiin, että Ihku mm. selvensi mitä tarkoittavat hanketehtävät, tuotanto-osat ja panokset. Lisäksi oppilaat sanoivat, että hintatietojen näkeminen oli hyödyllistä samoin kuin tutustuminen kustannuslaskennan käytäntöihin.
Aalto käyttäisi Ihkua mielellään uudestaankin osana kurssia “Toivottavasti käyttö jatkuu myös oppilaitosmerkeissä. Tällaiset auttavat oppilaita myös työmarkkinoille pääsyssä, kun he ovat jo koulussa päässeet käyttämään alalla tarvittavia ohjelmia.”
