Käytettävyys on yksi Ihku-allianssin neljästä avaintulosaluemittarista. Se on siis tärkeä osa-alue, jonka onnistumisen kautta allianssin tekemää työtä arvioidaan. Käytettävyydellä voidaan tarkoittaa Ihku-laskentapalvelun tai siihen liittyvän prosessin, kuten kustannusarvion tuottamisen helppokäyttöisyyttä. Onnistunut käyttökokemus ei synny itsestään vaan edellyttää runsaasti työtä ja testaamista.
Tuoteomistajan, Väyläviraston Ari Huomon mukaan asiakastestaus ja palautteen avulla eteneminen ovat isossa roolissa käytettävyyden kehittämisessä. Huomo toimii projektissa asiakastestausryhmän ja konsulttiryhmän vetäjänä.
– Yritämme toteutusratkaisuja miettiessämme koko ajan asennoitua loppukäyttäjän rooliin. Asiakastestauksen ja konsulttiryhmän testauksen kautta haemme palautetta siitä, miten olemme onnistuneet, kertoo Huomo.
Solitan Tomi Räsäsen mukaan yritys ja erehdys -metodia sallitaan hallitusti Ihkun kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että isoja, massiivisia päätöksiä tai toiminnallisuuksia ei tehdä ilman kokeiluja tai vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
– Teemme asioita pienemmissä osissa, jotta olemme nopeita muuttamaan suuntaa tiedon karttuessa.
Käyttökokemusta arvioidaan palautteen avulla. Käytettävyys-palautetta on Ihkussa kerätty samalla kyselyllä koko toteutusvaiheen ajan. Tämän lisäksi loppukäyttäjiä on haastateltu uusien toiminnallisuuksien suunnittelun yhteydessä. Räsäsen mukaan käyttäjiltä on haettu palautetta tarjoamalla useampia erilaisia toteutusvaihtoehtoja kulloiseenkin tarpeeseen.
Huomon mukaan käytettävyys näkyy loppukäyttäjälle monin tavoin.
– Valinnat voivat sujua helposti ja valintamahdollisuuksia on kattavasti. Palvelusta löytyy automatiikkaa ja avusteisuutta. Lisäksi toiminta on loogista. Osin nuo tavoitteet voivat olla ristiriitaisia, mutta palvelevat samaa päämäärää, pohtii Huomo.
Räsäsen mukaan huolella suunniteltu käytettävyys tuo sujuvuutta:
– Tukka ei lähde päästä ja tupakkiakin kuluu käyttäjältä huomattavasti vähemmän.
Ulkoasu ja joustavuus osana käytettävyyttä
Laskentapalvelun ulkoasulla pystytään parhaimmillaan tukemaan palvelun loogisuutta ja informoimaan käyttäjää. Joskus ulkoasu voi myös ärsyttää. Lisäksi ulkoasuun kohdistuva tunne voi muuttua käytön myötä.
– Ulkoasun rooli on epäkiitollinen: jos se toimii hyvin, sitä ei edes huomaa, mutta jos toiminnallisuuksissa on puutteita, niin ulkoasu voi joutua syntipukiksi, kuvailee Huomo.
Tärkeimpinä onnistumisina käytettävyyden kehittämisessä Räsänen pitää mm. joustavuutta. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta luoda niin pieniä kuin suuriakin hankkeita samoin työkaluin. Myös raportointiin on onnistuttu kehittämään joustavuutta. Lisäksi Räsänen mainitsee onnistumisiksi ulkoisten tietolähteiden käytön järjestelmässä ilman välilaskentaa.
– Myös usean käyttäjän samanaikainen toiminta samalla hankkeella onnistuu tässä laskentapalvelussa hyvin, toteaa Räsänen.
Erilaiset käyttäjät tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia
Ihku-laskentapalvelun käytettävyyden kehittämisessä suurimmat haasteet liittyvät Räsäsen mukaan eri käyttäjäroolien tasapainoiseen tukemiseen.
– Laskentapalvelua käyttävät tilaaja, laskija, hankevastaava, suunnittelija, budjetoija ja raportoija, joilla kaikilla on omat näkemyksensä ja tarpeensa järjestelmälle.
Huomon mukaan myös vastakkainasettelut tuovat haastetta. Sovelluksen halutaan olevan helppokäyttöinen, mutta monipuolinen. Sen halutaan olevan myös mahdollisimman automaattinen, mutta samalla muokattavuutta pidetään tärkeänä kriteerinä. Myös tasapainoilu tarkkuuden ja “vain oleellisen esittämisen” välillä tuo haasteita.
Räsäsen mukaan hyvä käytettävyys syntyy ennen kaikkea iteroiden. Prosessissa loppukäyttäjien käyttöön tarjotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa välillä puutteellisestikin toimivaa, mutta konkreettista testattavaa.
– Tämän jälkeen otamme järjestelmällisesti palautetta vastaan ja pyrimme korjaamaan tilannetta vastaamaan loppukäyttäjien kommunikoimaa tarvetta ja päämäärää, kuvailee Räsänen.
